Jouluruokaa laittaa kunnon väki
Viikonlopun geggamoija-alienkasvonaamioleikkien lisäksi sain aikaiseksi ihan hyödyllisiäkin asioita. Niinkuin nyt vähän leivontaa.
Meidän jouluumme kuuluu pasteijat ehdottomasti. Niitä on muutama vuosikymmen paistettu ehkä nelisensataa per joulu äiti-tytär-kombinaatiolla vanhempieni luona. Pasteijat on jaettu meille, vanhemmilleni ja veljeni perheelle, eli emme ole neljääsataa syöneet itse (hyi teitä kun edes ajattelitte mokomaa!).
Tänä jouluna pasteijat paistettiin taas äiti-tytär-kombolla, mutta tällä kertaa minä olin se äiti. Oman äitini joulukapinan (= ei jaksa) vuoksi siirsin rumban omaan kotiini ja hoidimme homman neiti 20veen kanssa.
Täytevaihtoehtoja teimme kolme: tonnikala-riisi-kananmuna, jauheliha-riisi-kananmuna ja härkis-riisi-kananmuna. Täytteiden mausta en osaa sanoa tarkemmin mitään, mutta jokaista kaapista löytynyt maustetta niihin ripottelin rutkasti ja lopputulos on kuulema onnistunut. Itse en edelleenkään maista kuin suolan ja chilin.
Koska äitini ja veljeni vaimoke ovat keliaakikkoja paistoimme ensin heidän versionsa – laiskana en alkanut taikinaa vääntää itse vaan ostin kaupasta Schärin Millefoglie-valmistaikinan ja lopputulos on ihan mukiinmenevä. Taikinakin oli varsin helposti käsiteltävää, kunhan ei ollut lämpimässä liian kauaa.
Valmistaikinaa käytin myös meidän muiden pasteijoihin. Kolmioissa on tonnikalaa, suorakaiteissa jauhelihaa, jos reunat paineltu haarukalla ja härkistä, jos reunat paineltu sormin.
Jännä miten näitä ei tehnyt mieli edes maistaa, kun ei haistanutkaan mitään. Muut saman katon alla asujat olivat kyllä koko ajan ruinaamassa maistiaisia..
Syön itse pipareita lähinnä aurajuuston kanssa, mutta piparkakkutalot tehdään joka vuosi, koska *kaksi anovaa silmäparia tuijottaa* ”äiti, ainahan meillä on sellaiset ollu!”
Mutta ei mitään Sikstuksen kappeleita meillä – pienen pienet tönöt jotka loppiaisena sitten jyrätään matalaksi ja syödään yhdeltä istumalta pois pölyttymästä.
Kaappeja siivotessa löysin piparikuusen tähtimallit ja myös puisen telineen, mihin kuusi kasataan. Tein näitä kuusia joskus aikoinaan työkavereille joululahjoiksi ja taidan tehdä tänä vuonna pari ihan vain koristeeksi kotiin.
No joo…unohdin tosin kuinka monta piparia tuo runko vaatii ollakseen täysi, joten joutunen vielä yhden piparitaikinan ostamaan, että saan säällisen näköisiä kekoja koristeltaviksi :)
Tässäpä karkkikasa ja paistetut elementit odottelevat kasaajia. Lopputulos jää nähtäväksi.
