Käyttäisitkö toisen valitsemaa tuoksua?

Minun tekisi kauheasti mieli uutta parfyymiä. Mutta mitenkäs sellaisen valitset, kun se hajuaisti ei toimi niinkuin sen pitäisi?

Käytän tällä hetkellä turvallisia lempituoksujani ajalta kun vielä haistoin jotain, kosta tiedän niiden olevan mieluisia ja tuoksuvan lähikontaktiin päätyvienkin ihmisteni mielestä hyvälle.

Turvatuoksuni kevät/kesä/syksy ovat:
Hugo Boss: Femme
Kenzo by Kenzo
Versace: Bright Crystal
Jean Paul Gautier: Classique

Talvella pukeudunkin sitten hiukka tiukempiin tuoksuihin:
Paloma Picasson nimikkotuoksu
Guerlain: Insolence
ja jos oikein haluan tyrmätä vastustajan, niin YSL:n Opiumia trööttään muutaman suihkauksen…

Mutta same old-same old on tylsää ja näiden turvatuoksujen lisäksi olen aina rakastanut kokeilla uusia tuttavuuksia, jotka joko päätyvät listaan ”joskus uudestaan” tai sitten jatkavat taivaltaan jonkun ystäväni tuoksuina ( tai pahimmat virheostokset sitten vaikka vessan raikasteina).
Nyt en kuitenkaan oikein uskalla mitään uutta ylleni suihkia, koska en todellakaan tiedä mikä lopputulos on. En haluaisi haista metrien päähän jollekin täysin käsittämättömälle tuoksu- tai peräti löyhkäsekoitteelle!

Minulla on siis muutama vaihtoehto:
– voin pyytää parfyymiosaston (ammattitaitoista?) myyjää suosittelemaan minulle jotain uutta noiden listaamieni kaltaista tuoksua ja kuulostella lähipiirin kommentteja uudesta tuoksupersoonastani.
– voin pyytää Turjaketta ostamaan minulle parfyymin, joka hänen nenäänsä tuoksuu minulle sopivalta
– voin pyytää jotain ystävääni suosittelemaan tuoksua, joka hänen mielestään sopisi minulle.

Jokainen vaihtoehdoista arveluttaa kuitenkin vähän.

Minusta tuoksu on todella henkilökohtainen asia, se oikea parfyymi riippuu persoonasta ja hyvin paljon myös mielentilasta, ainakin itselläni. Olen joskus ihastunut uuden tuoksun mainoksen luomaan mielikuvaan ja pettynyt todella rankasti testattuani uutuutta omalla ihollani, koska tuoksusta noussut tunne on ollut totaalisen väärä.

Sinänsä olen/olin onnellisessa asemassa tuoksujen suhteen, että jostain kumman syystä olen ominaishajultani neutraali – eli parfyymit tuoksuvat ihollani samalle kuin ilmaan tai testeriin tuoksutettuina. Syy on jossain puuttuvassa bakteerissa, kertoi iholääkäri joskus asiaa ihmetellessäni (en muuten onnistu haiskahtamaan hiellekään rankimmankaan hikoilusession jälkeen). Näin ollen puolison tai ystävän testituoksuttama parfyymi ei ihollani muuttaisi tuoksuaan  joksikin ihan muuksi, mutta olisiko se silti minun mielestäni ”minun tuoksuni”?

Parfyymin ostaminen toiselle ihmiselle on minun mielestäni todella uhkarohkeaa, juuri tuon henkilökohtaisuuden vuoksi!  Olen saanut useampaankin kertaan tuoksuja lahjaksi, mutta lähes yhtä useasti pullo on jäänyt pölyttymään hyllyn takaosaan, koska se ei vain ole tuntunut oikealle. Niinpä nuo vaihtoehdot, joita mietiskelen uuden tuoksun toiveissani mietityttävät – toisaalta eihän mitään saavuta jos ei mitään uskalla. Ja jos Turjakkeen laittaisin ostoksille, niin miellyttäisinpä sitten ainakin hänen nenäänsä, eihän siinä mitään pahaa ollenkaan, päinvastoin.
Tai sitten se ketku tekisi minulle kepposen ja ostaisi jotain hirveää rotanmyrkkyä, että kaikkoaisivat kaikki ihmiset metrien päähän…

Oletko sinä saanut onnistuneita tuoksulahjoja viime aikoina. Tai ikinä?