Kerro kerro Google-rakas, missä paras suutari!
Ajatus askellus tuntuu vähän omituiselta ja toisen saappaan pohja on oudon liukas välähtää päässäni astellessani kauppakeskuksen aulassa, mutta haipuu sitten avaruuteen niinkuin suurin osa päässä vierailevista kavereistaan.
Pakkaan kassit autoon ja istahdan kuskin penkille, kopistelen jalkoja oven ulkopuolella poistaakseni enimmät lumet ennenkuin nostan koivet polkimille.
Kas, mikäs se tuossa kaasupolkimen vieressä?
Kengänkorko? Tarkemmin PUOLET kengänkorosta! Nostan jalan polvelle ja kurkkaan saappaan pohjaan. Ja sieltähän se puuttuu.
Perkele!
Minulla on ollut elämässäni kahdet saappaat, joita rakastan yli kaiken (kyllä, kenkiään voi rakastaa!). Toiset ostin joskus 80-luvun lopussa Tukholmasta ja toiset osti minulle lahjaksi puoliso toissa vuonna Turkista.
Ne ensimmäiset olivat pehmeät, hehkuvanpunaiset ylipolvensaappaat, joista luovuin vasta vuonna -95. Suutarit eripuolella maailmaa tienasivat paljon rahaa, kun niitä korjautin vuosien mittaan, loppuvaiheessa niissä ei liene ollut alkuperäistä muuta kuin nahka, pohjat oli vaihdettu pari kertaa ja kaikki saumat ommeltu uusiksi vielä useammin. Mutta rakastin niitä saappaita ja ne olivat minun 7 peninkulman saappaani, jotka veivät minut ihmeellisiin seikkailuihin ja tekivät minusta voittamattoman! Lopulta saappaiden nahkakin oli kulunut niin ohueksi, ettei niillä voinut kulkea edes kesällä. Voi sitä luopumisen tuskaa!
Toiset luonnottoman rakkauteni kohteet ovat nämä oranssit Turkin tuliaiset.
Kun nämä saappaat solahtivat jalkaani, tunsin heti tulleeni kotiin. Ylpeänä ja suoraryhtisenä astelin ne jalassani Susirajan synkässä syksyssä ja valo sekä ilo kulkivat saappaiden mukana kirkastaen matkani minne se ikinä veikin.
Ensimmäinen takaisku kohdattiin heti ensimmäisenä talvena, vasemman saappaan pohja halkesi oudosti ja jalkani kastui ikävästi lumen sulaessa sukkaan. Suutari tutkaili popoja ja totesi pahoitellen, että pohjamateriaali ei taida ihan olla suunniteltu pohjoisen talvia miettien, olinko kenties ostanut kengästä jostain lämpimämmästä maasta…
Hän lupasi kuitenkin tehdä parhaansa ja liimata pohjan, se joko kestäisi tai ei kestäisi, takuuta ei hän allekirjoittaisi.
Pohja kesti koko talven. Ja vielä tämän alkutalvenkin. Ja pohja kestää edelleenkin.
Nyt halkesi korko.
Pystyykö luottosuutarini pelastamaan rakkaat saappaani?