Kevät ja Aurinko – ihanaa! Mutta muistathan suojata ihosi?
Aurinko on jo useampaan otteeseen heloittanut siihen malliin, että suojaisessa paikassa päässyt nautiskelemaan peräti auringonottohetkiä.
Minä hulluna psoriaatikko tietysti grillaan itseäni aina kun sille vain mahdollisuus ilmenee. Näin keväällä joudun kuitenkin välttelemään terävimpiä säteitä kiitos lumen vahvistavan heijastuksen – lapsuusajan aurinkoyliherkkyys alkaa oirehtimaan jos liikaa innostun tähän aikaan vuodesta.
Vaikka nykyään infoa ihon suojaamisestakin tulee joka tuutista, ei asiaa ehkä kuitenkaan osaa ottaa kauhean vakavasti.
Herkästi päätyy ajattelemaan , että eihän nyt meillä täällä Suomessa ole korkeita UV-säteilypäiviä kuin tosi harvoin tai enhän minä arkielämässä ottamalla ota aurinkoa ja onhan mulla meikkivoiteessa suoja.
Ja sitten kun aurinkoa ottamalla ottaa, niin usein se aurinkosuoja jää iholle laittamatta, koska niin harvoin Suomessa saa kunnon paisteesta nauttia, niin silloin kuin onnistaa, pitää siitä nauttia kunnolla!
Periaatteessa homma on kuitenkin, vähän kärjistäen, saman tasoista Venäläistä rulettia kuin seksin harrastaminen tuntemattoman kanssa ilman kondomia.
Ihosyöpä johtuu lähes aina auringon UV-säteilystä ja jopa 95% niistä voitaisiin estää oikeanlaisella suojautumisella. Ja paras tapa on viihtyä poissa paahteesta. Mutta kuka meistä kestäisi talven jälkeen istua varjossa?
Ehei, en minä ainakaan!
Vaikka se paras suoja saavutetaan vaatetuksella ja varjossa oleilulla, voi itseään suojata myös voiteilla. Voiteet eivät kuitenkaan estä UV-säteilyn vaikutuksia ihoon, palamista niillä voi ehkäistä, mutta siitä huolimatta niitä ei tulisi käyttää itsensä grillausajan pidentämiseen.
Auringolta kannattaa suojautua kun UV-indeksi ylittää 3. Suomessa UV-indeksi ei yleensä ylitä kuutosta ja niinkin korkeana se on vain harvoin. Täältä näet säteilyinfon.
Suojavoiteita on kahdenlaisia: ”Kemiallisesti vaikuttavat voiteet (25 erilaista kemikaalia) absorboivat säteilyä itseensä, fysikaalisesti vaikuttavat aineet (mm. sinkkioksidi ja titaanidioksidi) muodostavat iholle kalvon, joka heijastaa säteitä pois. Aurinkovoide sisältää yleensä useita eri aurinkosuojakemikaaleja, jolloin saavutetaan laajempi suoja sekä UVB- että UVA-säteitä vastaan.”(Terve.fi)
Voiteita pitää muistaa käyttää runsaasti ja myös lisätä auringossaoleskelun aikana parin-kolmen tunnin välein ja myös uimisen jälkeen vaikka purnukassa lukisikin vedenkestävä.
Silti, vaikka kaikesta tästä pitäisikin huolen, voi jotain alkaa iholla tapahtua ja itsestään löytää yllättävän luomen tai oudon karhentuman.
Luomien ja muutenkin ihonsa tutkailu (muutenkin kuin vain kasvojen ;)) kannattaa ja jos joku alkaa mietityttämään kannattaa käydä näyttämässä ihoaan sairaanhoitajalle, joka voi katsoa luomi-/ihomuutosta dermatoskoopilla joka paljastaa läiskän ”syvimmän olemuksen”.
Myös syöpäjärjestöt suorittavat luomitsekkauksia ja siinä samalla katsovat halutessa koko kehonkin. Näin on jatkossa helpompi itse pitää silmällä mahdollisia muutoksia.
Ai mistäkö tämä purkaus?
No kun viime viikolla kävin ihopolilla psoriasiksen takia ja Kelan lausuntoa varten lääkäri tutki ihoni senttisentiltä hän löysi korvanlehdestä karhentuman, jota itse olin pitänyt vain kukkaanpuhkeavana psoriläiskänä…
Erikoistuva lääkäri pyysi paikalle Erikoislääkärin ja yhdessä he tutkiskelivat korvanlehteäni todetakseen sitten, että tässäpä taitaa olla ns. aurinkokeratoosi eli aktiininen keratoori:
”Aktiininen keratoosi on ihovaurio, jonka aiheuttaa altistuminen tavallisesti auringosta lähtöisin olevalle ultraviolettisäteilylle (UV). Aktiininen keratoosi luokitellaan ihosyövän esiasteeksi.”
Kerrankin Google ei pistänyt kiljumaan ”MINULLA ON LEPRA!” ja vaipumaan epätoivon alhoon, kädet vapisten testamenttia ja hoitotahtoa kirjaamaan.
Terveyskirjasto kertoo näin: Arviolta noin joka neljäs aurinkokeratoosi paranee itsestään. Aurinkokeratoosi voi vuosien kuluessa edetä ihon pintasyöväksi (Bowenin tauti) ja edelleen ihon okasolusyöväksi. Riski yksittäisen aurinkokeratoosin muuttumisesta okasolusyöväksi on kuitenkin pieni. Aurinkokeratoosi etenee okasolusyöväksi sitä todennäköisemmin, mitä enemmän iholla on aurinkokeratooseja ja mitä vaikeampi niissä oleva okasolujen kypsymishäiriö on.
Minun tapauksessani molemmat lääkärit vakuuttivat kilvan, että ei huolta, huomattiin ajoissa ja tämä laji ei muutenkaan tuppaa lähettelemään etäpesäkkeitä jne. Eli on hoidettavissa joko jäädyttämisellä tai sit nipsnaps-leikkauksella.
Ja koska on pieni mahdollisuus, että läiskä onkin joku muu ihon häiriö, sain reseptin tosi tujuun kortisoniliuokseen, millä nyt töppään läiskää kuukauden päivät. Jos se ei katoa, niin pääsen ihopolille jäädytykseen heti kun soitan.
Mutta herättipä tämä taas kerran.
Kesä tulee, nautitaan auringosta. Turvallisesti!
PS: ja kovasti lohdutti, kun ei tämän läiskän kanssa heitetty taas ikäkysymystä kehiin, niinkuin lasiaisen irtoamisessa. Syynä todennäköisesti runsas auringonotto ja blondi iho + aurinkoyliherkkyyskin kuulema vaikuttaa alttiuteen. Hah!