Kohti alaleuan osaproteesia: part one

Kun kolmas ”puruhampaani”alaleuasta jouduttiin poistamaan vuoden sisään, kehoitti hammaslääkäri teettämään osaproteesin alaleukaan että purenta palautuisi normaaliksi ja välttyisin myös epätasapainossa olevien leukojen aiheuttamilta hammas-, niska- ja päänsäryiltä.

Koronaa saan kiittää nyt yhdestä asiasta: koska kahtena vuonna on jäänyt tekemättä ystävättären kanssa perinteinen pitkä viikonloppu jossain päin Eurooppaa, on kassassa ylimääräistä rahaa useampi tuhat euroa.
Nimittäin se osaproteesi ei ole mikään halpa homma!

Varasin ajan erikoishammaslääkäriltä alkutarkastusta varten ja sepä olikin sitten perusteellisin tarkastus mitä minulle on ikinä tehty. Ei edes ennen biologisen lääkkeen aloitusta tehty tarkastus ollut niin perinpohjainen.
Ortopantomografian (leuan ja hampaiston panoraamaröntgen) lisäksi tutkittiin ”manuaalisesti” niin suu, leuat kuin koko kaula, kallonpohja ja mistä ikinä löytyikin lihaksia joiden tehtävänä oli osallistua leukojen toimintaan.
Myös purentakiskoni tarkastettiin ja katsottiin, että se on edelleen toimiva hampaistolleni.
Yksi murtunut paikka löytyi ja hammaskiveä koko rahalla.

Tarkastuksen jälkeen hammaslääkäri määritteli tulevia toimenpiteitä: yksi murtunut paikka pitäisi korjata ja hammaskivi poistaa, ennenkuin varsinainen proteesin valmistus voisi alkaa.
Nämä kulut eivät kuuluisi ”pakettiin” vaan hammashygienistin ja paikkauksen kustannukset tulisivat  varsinaisen proteesin hinnan lisäksi.

Varsinaisesta proteesista sain napakan esittelyn.

Alaleuan osaproteesi voidaan tehdä joko muovisena (akryyli) tai metallisena.
Muovinen proteesi tukeutuu suun limakalvoon (ikeniin) ja se on ulkonäöltään enemmän sellainen ”vanhanaikainen”, se on kooltaan metallista paksumpi ja näin ollen siihen tottuminen vie mahdollisesti vähän pidemmän ajan.
Muovinen ei myöskään välttämättä istu niin hyvin kuin metallinen versio.  Akryyliproteesia tehdään vähenevässä määrin nykyään, mutta  toimiva vaihtoehto on sekin.

Metallirunkoista osaproteesia kutsutaan rankaproteesiksi.
Rankaproteesi valetaan yksilöllisesti kromikoboltista ja se tukeutuu jäljellä oleviin omiin hampaisiin pysyen näin ollen hyvin paikallaan. Rankaproteesi jättää myös ienrajat vapaiksi, mikä vähentää omien hampaiden reikiintymistä.

Kuten arvata saattaa, hintaeroa tietenkin löytyy…
akryylinen osaproteesi tulisi minulle maksamaan 1500 euroa ja rankaproteesi 2500 euroa.

Kääk.

Valintaa ei kuitenkaan tarvinnut tehdä heti siinä ja nyt, vaan minulle varattiin ensin aika hammashygienistille ja sen jälkeen aika murtuneen paikan korjaamiseen.

Koska viimeisimmästä hampaanpoistosta on kuluttava vähintään kolme kuukautta, että ien ehtii parantua ja palautua, palaamme proteesin suhteen asiaan toukokuun loppupuolella, kunhan sekä paikkaus että hammaskiven poisto on hoidettu.

Jos kaikki menee sutjakkaasti, on minulla alaleuassa kaikki hampaat juhannukseen mennessä!

******

to be continued/jatkuu

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *