Kuka keksi haarukan, arkiesineiden ihmeellinen historia
Sain Minerva kustannukselta arvostelukappaleena Tarja Tuulikki Laaksosen Kuka keksi haarukan -kirjan, joka avasi mielenkiintoisen kurkistusreiän arjessa lähes miettimättä käyttämiemme esineiden ja asioiden historiaan.
Kirja jakaantuu kolmeen suurempaan kokonaisuuteen:
1. Huonetila oman aikakautensa peilinä
Ensimmäisessä jaksossa opin mm. sen, että käsite ”koti” yksilöllisenä suojapaikkana onkin muotoutunut vasta joskus 1400-luvulta lähtien (jos en aivan väärin tekstiä tulkinnut).
Vuoteen, tuolien, verhojen ja tapettien ja muiden kodin esineiden kehityksen historia on hauskaa luettavaa.
Tiesitkö että esim. 1700-luvulla sai hyvän hevosen halvemmalla kuin paremmat vuodevaatteet? Tai että Aurinkokuninkaalla oli peräti 413 vuodetta eri seremonioita ja tilanteita varten?
Entäpä kuka jaksaisi nykypäivänä kääntää patjansa joka ainoa aamu, kuten 1890-luvulla piti tekemän?
Peili, joka päiväinen ystävämme tai vihollisemme, päivästä riippuen, on ollut käytössä jo esihistoriallisella ajalla. Siihen on aina liittynyt uskomuksia ja yhä vielä jokainen varmaan varoo rikkomasta peiliä välttyäkseen seitsemän vuoden onnettomuuksilta. Vielä pahempi on muuten katsoa peilin sirpaleita, koska silloin joutuu peilin vangiksi!
2. Jokapäiväisiä kohtaamisia
Tämä osio tutustuttaa arkistakin arkisempien keittiövälineiden ja vaikkapa pölynimurin vähemmän arkiseen historiaan.
Varhaiset lusikat oli muotoiltu niin, että niistä pidettiin kiinni koko kädellä ja sitä käytettiin sekä syömiseen että juomiseen. Ihmiset kantoivat omaa lusikkaansa vyössään olevassa pienessä taskussa ja ottivat sen tarvittaessa esille. Ruoka otettiin suoraan yhteisestä astiasta. Vasta 1700-luvulla lusikka alkoi muistuttaa nykyistä sormiotteella käytettävää versiotaan!
Haarukkaa pidettiin paholaisen aseena, jolla saattoi puhkoa silmät ja jota voi käyttää jopa kaksintaistelun välineenä. Vielä Mahatma Gandhikin totesi haarukan olevan väkivaltaisin ase maan päällä!
1869 kehitettiin ensimmäinen laite, jolla voitiin imeä pölyä. Tosin sitä käyttämässä piti olla kaksi henkilöä, joista toinen pumppasi palkeita ja toinen ”imuroi”. 1901 kehitettiin seuraava versio, joka sekään ei ollut kaikista ketterin, koska laitteisto oli niin suuri, että sen liikuttamiseen tarvittiin hevoskärryt.
Ensimmäinen sähkökäyttöinen imuri, Hoover tuli käyttöön 1908. Rest is history.
3.Ylimyksellisestä eleganssista arjen tarpeeseen.
Tarve erottua ei nykyään enää välttämättä liity yhteiskunnalliseen asemaan, päin vastoin, ne ”joilla on varaa” kokevat tyylikkyyden näkyvän vaatimattomuutena. Toisaalta se mikä eilispäivänä oli ylellisyyttä, on tänään arkea, eli ”Arkipäivän ylimyksellistä eleganssia”.
Vaikkapa valokuvat, kahvi ja mausteet eivät edes tunnu ylellisyydeltä, mutta historiansa aikana ne ovat sitä olleet.
Todellisuuden tallentamiseen ei muinoin ollut kamerakännyköitä, ei edes filmikameroita vaan kuvia maalattiin. Ensimmäiset valokuvat tulivat käyttöön vasta 1800-luvun aikana ja vielä pitkään ne olivat suuri tapahtuma ihmisen historian tallentamiseen.
Jo vuosisatoja on ihminen (varsinkin nainen) epätoivoisesti pitänyt kiinni katoavasta nuoruudestaan. Keinot ovat olleet välillä vähän rankempia kuin mitä elämillä testaamattomat ryppyvoiteet ovat. On käytetty jopa arsenikkia!
Laittautumiseen ja ehostamiseen kehitettiin toiletti- eli puuteripöytä, minkä ääressä saattoi keskittyä vaativaan operaatioon rauhassa.
Peseytymisen kanssa ei ollut kuitenkaan niin väliä. Likaisuutta pidettiin luonnollisena tilana – tosimies pestiin vain kolme kertaa elämänsä aikana: syntymän jälkeen, ennen häitään ja hautajaisiin.
Onneksi näistä ajoista on edetty pitkälle!
Hauska fakta: ainoana maailmassa Suomen työlainsäädännössä on merkitty oikeus kahtitaukoon työpaikalla.
Jo keskiajalla käytettiin mausteita, mutta niiden hinta oli silloin taivaissa. Kourallinen maustetta saattoi maksaa köyhän miehen vuoden palkan. Suola ja pippuri olivat yleisimmät mausteet ja niitä käytettiin myös maksuvälineinä. Suolalla on parannettu myös sairauksia ja nostatettu mieskuntoa: 1100-luvun runon ”suolaamalla eestä takaa, puhtiansa parantakaa” ohjeistamat aviovaimot hieroivat puolisoaan suolalla.
Laaksosen kirja on mielenkiintoista luettavaa ja sen kuvitus on kaunista. Tämän voi lukea yhteensoittoon tai nautiskella pienissä paloissa kun siltä tuntuu. Oikea Herkku siis.
Ai kuka se oli se haarukan keksijä? No sitä ei tiedä kukaan.