Kun lapsi muuttaa kotoa: kirpparilöytöjä, pahvilaatikoita ja pölyä
Nyt on konkretisoitumassa ”poikasen muutto kotoa” . Hujoppi on varsin huoleton pakkaus, joten mitään viikkoja ennen tapahtuvia raivaamisia tai pakkaamista ei todellakaan tapahtunut, mutta siirtyyhän ne tavarat rauhallisemminkin.
Muutama kuukausi takaperin olohuonetta ja takkahuonetta rymsteeratessa uuden sohvan edestä, ajattelin että tämän jälkeen ei muuttolaatikoihin ja jätesäkkeihin tarvitse kompastella, mutta voi kuinka väärässä olinkaan.
Viikko takaperin alkoi poikanen käydä vaatekaappejaan läpi ja tuloksena oli juurikin niitä pahvilaatikoita ja jätesäkkejä: vaatteet lajiteltiin kolmeen kasaan: mukaan, kierrätykseen tai roskiin.
Ei ole herra tehnyt inventaariota kaapeissaan varmaan kuuteen vuoteen, joten kaapeista paljastui kymmeniä ja taas kymmeniä t-paitoja,farkkuja ja collareita yläasteen ajoilta ja eihän ne enää Hujopille mahdu. Eipä siinä mitään – siistejä ja vähänpidettyjä vaateita lähtikin kierrätykseen ISO laatikollinen ja roskiin vähän pienempi. Mukaanlähteviä olikin sitten yllättävän vähän, mutta ainakin kaikki ovat nyt sekä kroppaa että päätä miellyttäviä.
Viime perjantaina hän sai avaimet uuteen kotiin ja silloin vietiin pari autollista astioita, kattiloita ja muita keittiöjuttuja, mitä vuosien mittaan olin hänelle (kuten aikoinaan sisarelleenkin) hankkinut. Asunto tuntui äärettömän suurelle, mutta pojan haaveissa oleva iso kulmasohva ja työpöytä kyllä täyttäisivät sen niin ettei siellä ainakaan kaikumisesta olisi pelkoa.
Kotikotoa uuteen osoitteeseen lähtivät mukaan vain runkopatjasänky, kirjahylly, pelituoli, vuodetuoli ja säkkituoli.
Niillähän ei tyhjä kaksio kodikkaaksi käänny, joten viikonloppuna selasinkin tori.fi-sivustoa ja FB:n kirppareita (poika ei ole itse Facessa) ja voi mitä löytöjä teinkään!
Laskeskelin että Hujopin kaksion ”uudet” kalusteet tulivat maksamaan yhteensä alle 200€!
Kulmasohva (240x210cm) 60 euroa
Keittiönpöytä + 4 tuolia, neljä kattovalaisinta, työpöytä 120 euroa (nämä vuokranantajalta, jo asunnossa)
Martelan korkeussäädettävä työ-/tietokonepöytä 240 x 120cm 10€
Ei paha, ei paha ollenkaan. Tuon Martelan pöydän meinasin kylläkin ensin rahjata omaan työhuoneeseeni, mutta kun poika kauniisti pyysi itselleen, niin enhän mie voinut lapselle pettymystä tuottaa (hah!). Ja jättihän se minulle käyttöön vanhan pöytänsä (mutta ei se ole niin hieno!).
Ensimmäisen yön Hujoppi yöpyi uudessa kodissa toissa yönä vaikka muutto on vielä täällä kotikotona kesken. Minä hengitän syvään ja laskeskelen neliöjuuria potenssiin 10, mutta en hoputa enkä mäkätä, mikäs kiire tässä (*pureskelee kynsiään*), ehtiihän sitä.
Se on muuten uskomatonta kuinka paljon pölyä mahtuu yhteen Nuoren Miehen huoneeseen.
Kun jälkikasvu täytti 15vee, tein periaatepäätöksen että en enää puutu heidän huoneisiinsa tai pyykkeihinsä muuten kuin antamalla vapaaseen käyttöön imurin, muut siivousvälineet, pyykinpesukoneen ja -kuivaajan. Vaikka välillä miten sielua ja silmiä kirpaisikin, suljin ohimennessäni heidän huoneidensa ovet ja annoin olla.
Ja se suvaitsevaisuus näkyy nyt tyhjenevän huoneen pöly, ellei suorastaan tahmakerroksina. En todellakaan aio siivota herran jälkiä vaan
päätin olla ärhäkkä ”vuokraemäntä” ja vaatia kotonahuoneen loppusiivouksen, minkä sitten syynään suurennuslasin kanssa.
Vähän olen kyllä sortunut siivoilemaan…ostin Torista Askon Sofie sohvasängyn kahdellakymmenellä eurolla (!!!) ja pitihän se saada oitis paikoilleen, joten kolmanneksen huoneesta imuroin ja pesin lattiankin ettei sohvasänkyä enää tarvitse siirrellä mihinkään. Tässä touhuamisessa on se hyvä puoli, että ei ehdi sureskella ”tyhjenevää pesää” – jahka pojan huone on tyhjä hänen vermeistään pääsen kantamaan sinne omat Lundiani ja lastaamaan siihen kaikki askartelutarvikkeeni, palapelini ja muut kimpsuni ja kampsuni. Toki rakas lapseni kotona käydessään saa huoneen käyttöönsä, mutta se on minun työhuoneeni (ja Hujoppi huutaa takavasemmalta, että eikä ole…).
Tänään poika tulee siskonsa kanssa kotikotiin, kebabia ja leffaa luvassa, toivottavasti viikonlopun aikana myös huone pakkautuisi tyhjäksi.
Ja toivottavasti siro sohvasänky kestää atleetin yöpyörähtelyt…