Lauantaitöissä

Tänään on minun vuoroni olla lauantaitöissä.

Lauantai on oikeastaan hauska päivä istua palvelutiskissä. Arkisin meitä on paikalla 4 + 1, se yksi istuu ”takana” ja vastaa puhelimeen. Usein on tosi kiireistä ja asiakkaita riittää. Riittää myös narinaa siitä, kuinka suljemme lipunmyynnin jo 16:30 ”kun töistä on niin hankala ehtiä asioita hoitamaan”.
No miettikääpä rakkaat asiakkaat, miten hankalaa niiden ”asioiden” hoitaminen on meillä, ketkä pääsemme töistä 17:00…

Mutta takaisin lauantaihin.

Kun asiakas mainitsee, kuinka hankalaa on ehtiä asioimaan arkena, toivotan hänet iloisesti hymyillen tervetulleeksi lauantaina tai sunnuntaina, mehän kun olemme auki jokapäivä!

Kun teen työvuorolistoja meille, on juurikin lauantaivuorojen tasainen jakauma tärkeää, koska se nyt vain on jotenkin ajatustasolla niin häiritsevää, tulla töihin lauantaina.
Vaikka oikeasti lauantaina on tosi mukavaa olla töissä.
Yleensä kun päivä on tosi-tosi rauhallinen. Ei jonoäreitä ihmisiä, eikä kiireisiä kiukkuajia, asiakkaat ovat hyväntuulisia ja juttelevat mukavia ja koska sitä jonoa ei seläntakana yleensä ole, niin ehtiikin jutella kaikenmoista.

Mutta kuitenkaan kaikki ne ihmiset, joiden on tositosihankala asioida arkiaukiolojen aikana, eivät sitten halua asioida viikonloppuisin. Sinällään ymmärrettävää sekin, koska viikonlopunhan kuuluu olla vapaa-aikaa ja ei silloin hoideta asioita .

Minä tykkään olla töissä lauantaisin. Tekemistä eli asiakkaita riittää tasaisen rauhalliseen tahtiin, mutta siinä ehtii kuitenkin tehdä tulevia työvuorolistoja, extrojen tuntilistoja ja palkkajuttuja, siivoilla mappeja jne.
Lauantaityö on seesteistä!

Paitsi tietysti kuukauden ensimmäisinä lauantaina, kun on ilmainen museopäivä ja sadat perheet ryntäävät Mukulakadulle! Kun tämä ilmaispäivä oli ensimmäistä kertaa, olin itse työvuorossa ja voi sitä hulinaa ja huisketta! Avasimme ovet 10:00 ja vähän yhdentoista jälkeen jouduimme laittamaan kyltin ovelle, että turvallisuussyistä Mukulakadulle ei voida juuri nyt päästää enempää ihmisiä…
Siinä sai muutama lapsukainen oikein hyvää oppia ja hienoa käytösmallia, kun äitihenkilö suurinpiirtein sylki roiskuen aukoi päätään minulle, kun en heitä sisään voinut päästää…

Mutta yleisesti ottaen. Lauantait ovat tosi mukavia työpäiviä.
Hykerryttävä on myös se sunnuntai-illan fiilis, kun miettii, että Jee, huomenna on vapaapäivä 🙂
Maanantait kun ovat ne kiireisimmät päivät meillä…

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *