Mari Jungstedt: Luvattu maa

Luvattu maa jatkaa Jungstedtin Kanaria-sarjaa, jonka päähenkilöinä ovat toimittaja Sara ja entinen polisii Kristian. Murhia tutkitaan ja päähenkilöiden henkilökohtainen elämäkin purkautuu lukijan silmille. Tapahtumapaikkana Gran Canarian lomasaari, jonka kuvaus viehätti itseäni suuresti, koska se psoriaatikolle parhaimpia ilmastoja tarjoavana on tuttu vuosikymmenten ajalta. Pystyin siis sijoittamaan tapahtumat paikkoihin jotka tiesin, siinä on aina itselleni ekstraviehätys.
Kirja liikkuu useammalla aikatasolla, tietysti nykyajassa ja sen lisäksi 1950-luvulla kun ensimmäiset charterturistit lennätettiin skandinaviasta etelän lämpöön, aikatakautumia tulee myös ”pahantekijän” sekä hänen perheensä elämään.
Samalla avautuu aika rujostikin se, kuinka turismi valtasi saaren alkuperäisiltä asukkailta. Tutuksi tulee myös Kanarian saarten itsenäisyysliike ja tarinaan on saatu linkitettyä  itsenäisyysliikkeen Las Palmasin kentällä räjäyttämä pommi, jonka vuoksi lentoliikenne siirrettiin Teneriffan pienemmälle kentälle ja tapahtui lento-onnettomuus missä kuoli 583 ihmistä…
Faktaa ja fiktiota on siis tarjolla ja vieläpä oikein mukavasti sulavassa paketissa.
Voin moittia ainoastaan polttavaa matkakuumetta, mikä murhista huolimatta leimahti sydämeeni.
Oooo Las Palmas, Oooo Las Palmas, sun luoksesi lämpimäääääääääään…

Kirjailija: Mari Jungstedt
Sivuja: 380
Alkuperäinen nimi: Det förlovade landet
Kääntäjä: Emmi Jäkkö
Kustantaja: Otava

Helmet lukuhaasteeseen kohtaan 6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa.
Sopii myös ainakin kohtiin 1, 11, 17, 23 ja 28.