Melkein kuin Indiana Jones
Vuosi sitten ostettiin veljen perheelle lahjakortti pakohuonepeliin ja kas kummaa – niin kuin uskomattoman usein käy, hekin lähtivät lahjakorttia lunastamaan vasta siinä vaiheessa kun viimeinen käyttöpäivä lähenee…
Velipoika soitteli vuodenvaihteen jälkeen, että kiinnostaisiko minua & Turjaketta lähteä viettämään tunti pakohuoneessa, kun veljenpoika ei sitten lopulta vaimokkeineen ollutkaan hupiin osallistumassa ja lahjakortti on viimeistä päivää voimassa. No mehän suostuimme ilomielin matkaan!
Huonepakopeli Joensuu pitää majaa kauppakeskus IsoMyyn kellarissa, missä pääsee haastamaan itsensä ja ystävänsä kolmessa eri huoneessa:
Mökin kirous:Keskellä metsää on autio mökki, josta kiertää monta synkkää tarinaa mustasta magiasta ja pimeistä voimista…
Psykopaatti: Heräätte hämärästä, likaisesta kylpyhuoneesta ilman mitään muistikuvia siitä, miten jouduitte sinne. Maskin taakse piiloutunut psykopaatti ottaa teihin yhteyttä huoneessa olevan television kautta…
ja Maya-temppeli, minne me päädyimme: Taruston mukaan temppeliin on kätketty mittaamattoman arvokas aarre, joka on pysynyt visusti piilossa jo tuhansien vuosien ajan…
Jätimme päällysvaatteet, laukut ja puhelimet lokeroihin, ohjaaja/valvoja kehoitti vielä ennen huoneeseen astumista käymään vessassakin, jos siltä tuntuu ja ohjasi meidät pieneen hämärään huoneeseen. Lyhyen perusohjesession jälkeen ovi sulkeutui ja jäimme keskenämme huoneeseen, minkä nurkassa hehkuvan telkkarin yläreunassa alkoi kello kulkea kohti nollaa!
Huone oli täynnä mahdollisia vinkkejä (kunhan vain älyäisimme ne!), lukittuja arkkuja, laukkuja ja purkkeja, joiden lukkojen koodit meidän oli selvitettävä saadaksemme lisää vinkkejä päämääränä päästä varsinaiseen aarrekammioon. Käytössämme oli viisi vinkkiä , jotka saisimme painamalla meille osoitettua nappia, jonka jälkeen ulkopuolella ”tarkkaileva” valvoja vinkit meille television näytölle naputtelisi.
Me teimme sen virheen, että jääräpäisinä emme vinkkejä ottaneet heti alkuun, vaan päsmäröimme keskenämme lähes puoli tuntia. Vaikka valvoja oli heti alkuun sanonut meille, että käyttäkää vinkkimahdollisuutta, ne kuuluvat pelin henkeen, niin eihän me, me osataan keskenämme!
Vinkkien ja ihanien omienkin älynväläysten avulla pääsimme aarrekammioon ja loppujenlopuksi lopullinen voitto jäi ehkä 30 sekunnin päähän.
Voi että korpesi.
Sen verran kutkuttavaa hommaa oli huonepakoilu, että eiköhän me jossain vaiheessa käydä testaamassa kaksi muutakin huonetta. Pelissä huomasi että osallistujien erilaisuus on suuri apu vinkkien selvittämisessä, joten kannattaa kasata mahdollisimman eritumainen porukka, että ryhmätyöstä saa suurimman hyödyn!
Neljän hengen pelisessiolle tulee hintaa 100 euroa, mikä on ihan kohtuullinen hinta tunnin huimasta huvista!