Metotreksaatti ja aavikkoefekti (Psoriviikko 4.-10.4.22)

Psoriviikon teemana  2022 on vertaistuki.
Vertaistuen yksi määritelmä on, että se on kokemusten jakamista toisen saman kokeneen kanssa. Vertaistuki tarkoittaa kokemustietoon perustuvaa tukea, jonka tärkeimmät elementit ovat kertominen ja kuunteleminen.

Teeman yllyttämänä ajattelin kertoa hyvinkin intiimin asian, jonka suhteen itsekin viisastuin vasta alkuvuodesta. Ehkäpä kokemukseni saa jonkun kanssakulkijan kokemaan ahaa-elämyksen ja elämä yhdeltä osa-alueeltaan pikkuisen helpottuu?

Me naiset (ihmisjoukko, ei se aikakausilehti/radiokanava) päädymme vuosien kerttyessä hauskaan elämänvaiheeseen kun kuuluisat vaihdevuodet tuovat omanlaisensa lisän arkeen ja juhlaankin, eivätkä vaikutukset aina ole siitä hauskimmasta päästä.”Oikean ikäiset” tietävät vaihdevuosien käänteistä kokemuspohjaisesta jo aivan tarpeeksi enkä nuorempia tulevasta viitsi pelotella, nauttikaa ihan rauhassa hedelmällisyydestänne ja hehkeydestänne niin kauan kuin ne kestävät. Joten tähän väliin ei sen laajempaa avausta itse vaidevuosista.
Kyllä Siperia sitten opettaa.

Ja onhan toki vaihdevuosissa hyviäkin puolia!
Nostan tässä esille seksuaalisuuden, joka yllättävän usein kokee uuden nousun, kun keski-ikäisenä hyvässä lykyssä kasvaa myötämielisemmäksi ja suvaitsevammaksi omalle keholle ja haluilleen ja sitä myöten alkaa nauttia rohkeammin tästäkin elämän osa-alueesta.
Usea Naisoletettu joutuu kuitenkin turvautumaan estrogeenikorvaushoitoon, ei pelkästään seksin sujuvuutta varmistaakseen (ne limakalvot!!), vaan unen, mielenrauhan ja tasalämpöisen elämän säilyttääkseen.
Hienoa, että tällainen korvaushoito on kehitetty niille, jotka sitä tarvitsevat ja siihen päätyvät. Kaikille kun ei välttämättä riitä liikunnan lisääminen ja/tai luonnonmukaiset konstit, joten kolminkertainen hurraa niille viisaille, ketkä Estrogeenikorvaushoidon ovat kehittäneet.

Jo joskus nelikymppisenä, ennen mitään virallista menopaussivaihetta gyne totesi minulle vuositarkastuksessa, että Down-Under on kuin pienois Sahara ja  suositteli minulle ”kevyempää aloitusta” estrogeenillä: ”Kerran pari viikossa käytät Vagifem-puikkoja, niin siitä se sutviintuu”.

No eipä tietenkään näin käynyt ja limakalvojen ritinän kanssa sain elellä vuosikausia. Kun toinen gyne sitten viisikymppisenä suostui lausumaan vaihdevuodet virallisesti alkaneiksi ja oma sekä läheisten elämä oli yhtä tulta ja tulikiveä, aloitin varsinaisen estrogeenikorvaushoidon geelillä. Mieliala ja univaikeudet parantuivat, mutta aavikkotuulet puhaltelivat edelleen puikoista ja lubrikanteista huolimatta.

Nyt sinä lukija kenties ihmettelet, miksi avaudun intiimiasioistani Psoriviikon postauksessa? Miten nämä asiat liittyvät psoriasikseen?

Odota, odota vielä hetki ja lue edelleen…

Tammikuussa kävin taas vuositarkastuksessa ja lääkäri kysyi vastaanoton alkupuolella, luettuaan käyntihistoriaani, että oletkos sinä miten kauan käyttänyt metotrexaattia?  Hetken muisteltuani vastasin, että sain nivelpsoriasis-diagnoosin 2006, joten siitä asti olen metotrexaattia käyttänyt, ensin tabletteina ja niiden sotkettua suoliston, vaihdettiin muoto metoject-pistoskynään.

Että mitäpä siitä?

No sitäpä siitä, että metotrexaatti kuivattaa  ja jos se on lääkityksenä, esim. juurikin noiden Vagifem-puikkojen annostusta pitää nostaa, että apua limakalvovaivoihin olisi.

PAM.

Ihmettelin, miksi metotreksaatin vaikutusta intimiialueiden vointiin ei ole kertaakaan näiden vuosien aikana epäilty tai otettu esille, kun tätä limakalvojen Saharaa on ilman vaikutusta yritetty helpottaa keinolla jos toisella.
Lääkäri totesi, että asia ei lopulta ole niin tunnettu tai yleinen ja vaikka metotreksaatin harvinaisissa haittavaikutuksissa kyllä mainitään limakalvojen (suu, ikenet) ärtyminen, ei vaikutus ”alempiin”  limakalvoihin ole  laajemmin kirjoihin ja kansiin tallennettu.
Hänen tapaukseen kyse oli siitä, että hänellä on vuosien mittaan ollut  niin monia psoriaatikkoasiakkaita, joiden kanssa ongelmaa puidessa on tullut esille metotreksaatin kuuluminen pysyviin lääkityksiin, että hän on huolella asiaan perehtynyt.

Onnenpotku oli päätyä sellaisen lääkärin rahille, joka katsoi asiakasta kokonaisuutena eikä vain erikoisalansa läpät silmillä. Jos keskussairaalassa, vaikkapa reumapuolella kyselisi psorin tai psorilääkityksen mahdollisista vaikutuksista johonkin muuhun  vaivaan, todettaisiin siellä valitettavasti, että ei kuulu heidän osastolleen, ota yhteys  vatsapuolelle/gynelle/hammaslääkäriin/MUUALLE.

Tammikuussa tämä laajakatseinen gyne otti ja nosti vagifemin annostusta 1-2 sijasta 3-4 viikossa ja kas,
Saharan kuivuus väistyi ja aavikko alkoi kukoistaa!

Joskus ratkaisu ongelmaan on lähempänä kuin osaisi kuvitellakaan ja kokemusten jakaminenhan sitä parasta Vertaistukea on, eikös näin?

***
(kuvat Pixabay)’