Miksi ”Varpunen jouluaamuna” on inhokkijoululauluni nro 1

Kauan, kauan sitten pienessä Itä-Suomalaisessa kaupungissa eleli onnellinen opiskeleva Jouluhörsylä. Hän oli juuri saanut töitä joululomansa ajaksi ja iloitsi suuresti puuhasta ja touhusta ja varsinkin siitä puuhastelusta luvatusta rahallisesta korvauksesta, palkasta, minkä ansiosta hän voisi ilahduttaa itseään ja läheisiään pienillä paketeilla kuusen alle.

Tuli ensimmäinen työpäivä ja Jouluhörsylästä tuntui, ettei sellainen onni ja ilo ole edes mahdollista. Työhön kuului jouluisen popup -myymälän vaihtelevat askareet, oli tavaroiden esillepanoa, somistusta, siivousta ja asiakkaiden auttamista. Joulukoristeet ja -valot kimaltelivat pienen kaupan ikkunoissa ja seinillä, joululaulut soivat kaiuttimista ja kaikkien mieli oli hyvä, lämmin, hellä. Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen! Varsinkin herkkä ja kuulas joululaulu Varpunen jouluaamuna pisti aina hetkeksi pysähtymään työntouhun keskelle ja ihan vain kuuntelemaan sen kauneutta.

Tuli toinen päivä ja toisen päivän ilta. Jouluhörsylä alkoi osata ulkoa looppina pyörivän joululaulusikermän, myymälän musiikkitarjonta kun perustui yhteen ainoaan kokoelmakasettiin, mikä pyöri jatkuvalla soitolla uudestaan ja uudestaan.

Uudestaan ja uudestaan.
Uuuuuudestaan ja uuuuuuuudestaaan.

Sillä kasetilla oli toki monta laulua, mutta Varpunen jouluaamuna oli päässyt 90 minuutin kasetille  9 kertaa.

Uuuuuuudestaan ja uudestaan. 8 tuntia päivässä.

8×9=72

72 kertaa päivässä Jouluhörsylä sai kuulla kuinka tuo pieni raukka varpulainen lumisessa laaksossa, enkeleiden maasta, otti siemenen siskoltaan.

Pian Jouluhörsylä alkoi olla epätoivoinen, survoi korviinsa sellofaania, kuplamuovia, erikeeperiä…pieniä joulupalloja, mutta mikään ei auttanut.
Taas se soi.
Ja se soi ja se soi ja se soi.

Varpuset saapuivat parvina Jouluhörsylän uniin ja tekivät öistä painajaistäyteisiä, hikeä tihkuvia unettomia pyöriskelytaukoja, kunnes taas oli aika tepsutella työpaikalla ja aloittaa päivä samoin sävelin…

Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
järvenaalto jäätynyt talvipakkasessa…

EEEEEIIIIIIIII ENÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!

PS: Tarinalla on onnellinen loppu, popup -myymälä sulkeutui joulun jälkeen ja Jouluhörsylä palasi motivoituneena opintojensa pariin, eikä hänen enää koskaan tarvinnu vapaaehtoisesti altistua Varpusille.