Jill Mansell: Kolme ihanaa asiaa sinusta

Halleyn Alter Ego on Rose, jona hän vastailee netissä ihmisten kysymyksiin perustamillaan nettisivuilla www.kolmeasiaasinusta.com. Kuvitteellinen Rose, toisin kuin Halley, ei sairasta Kystistä Fibroosia, joka rajoittaisi elämää ja pitäisi varhaisen kuoleman mustaa pilveä jokaisen päivän yllä. Vakavasta sairaudestaan huolimatta Halley elää hyvää elämää ystäviensä kanssa voimiensa mukaan potien polttavaa, mutta kiellettyä rakkautta omaa lääkäriään Lukea kohtaan.

Flo työskentelee vanhusten parissa ja yksi vanhuksista testamenttaa hänelle kissansa ja kissan elinajaksi myös hulppean kotinsa. Perintöään odottamaan joutuva Lena raivostuu asiasta, mutta hänen veljensä Zanderista Flo löytääkin elämänsä rakkauden. Sisar tekee parhaansa työntääkseen kapuloita muodostuvan parisuhteen rattaiden väliin.

Tasha kadottaa viimehetken jouluostoksia tehdessään luottokorttinsa ja hänen sitä etsiessään (käsi olkapäätä myöten kauppakeskusken roskakorissa) astuu paikalle sydäntäsykähdyttävä mies! Pienen twistin kautta heidän tiensä yhtyvät myöhemmin uudestaan ja vuosisadan rakkaustarina alkaa. Mutta voiko kahden ihmisen suhde kestää, jos toinen on adrenaliini-junkie ja toinen tahtoo vain elää varman päälle?

Tarinat kulkevat omia polkujaan ja vaikka aavistinkin, että naisten episodeittain etenevät elämänpolut tulevat kohtaamaan, en ihan osannut nähdä kuka-missä-miten päätyy mihinkin rooliin.
Loppu oli melkeinpä ylisöpöilyä, mutta koska lasken tämän kirjan ”joulukirjaksi”, pieni makeus sallitaan ja jopa kuuluu asiaan.
Viiden tähden edestä rakkautta ja romantiikkaa.

Kiitos Bazar-kustannukselle helluisesta lukuhetkestä!

Jill Mansell: Kolme ihanaa asiaa sinusta (Three amazing things about you)
Suomentaja: Pirjo Ruti
429 sivua
Bazar-kustannus

Kulttuuri Kirjat Suosittelen

Ylensyöntiä ja joulun odotusta

Istun työhuoneen lattialla ympärilläni kasoittain suklaakonvehteja, Jellybeanspusseja ja tusinoittain muita karkkeja, kalentereja on kaikkiaan kuusi ja Porsaita äidin oomme kaikki, oomme kaikki, oomme kaikki, porsaita äidin oomme kaikki, oomme kaikki, kaaaaaaaiiiikkkiiiiiii piinaa korvamatona ja syyllistäjänä kun niitä täyttäessäni napsin suklaakonvehdin jos toisenkin ihan huomaamattani. En tohdi edes arvailla montako namua Joululaulurallatusten säestämänä uppoaa  suuhuni (ja leviää lantiolle, reisiin sekä leuan alle…).

Teen uunifeta-tomaattipastaa (300g tuorepastaa, rasia kirsikkatomaatteja, fetajuustopala) suunnitellen syöväni siitä päivällisen ja saavani vielä ainakin seuraavan päivän lounaan, jos en sitä seuraavankin vielä. Alan katsomaan tanskalaista Limboland-sarjaa ja kas, yht´äkkiä kattila on tyhjä.
Piippolan vaarilla oooli talo, hiialahiialahei, vaari se hoiteli possujansa hiialahiialahei

Käväisen työpaikan leipomomyymälässä ja poistun sieltä syli täynnä herkkuja: pari päivää vanhoja omenakanelimarmeladitorttuja sai  ilmaiseksi useamman boxin, pirteän keltainen sitruunahyytelökakku oli 60% alennuksessa ja muutama rommileivoskin taisi matkaan lähteä. HALAVALLA SAIN (jos en sitten ilmaiseksi ihan!).
Kummipoika äiteineen tulee istumaan iltaa, poika jämähtää telkkarin eteen katsomaan Cmorelta Paavo Pesusientä kun minä ja äitinsä istumme keittiössä ja keskustelemme tärkeistä maailmanpolitiikan asioista (juoruamma). Ja syömme PUOLET siitä samperin kakusta keskenämme. PUOLET! Ja pitäähän niitä torttujakin maistaa. Nöf-nöf-siellä-ja-nöf-nöf-täällä

Vielä on piparit, pasteijat ja tortut paistamatta (jouluruokaa laittaa kunnon väki, kuuuunnnon vääääki).

A PU VA!

Puheenaiheet Oma elämä