Tuotteita yrteistä

Muutama vuosi takaperin aloitimme ystäväni kanssa ”perinteen”, että osallistumme jollekin kansalaisopiston lyhytkurssille. So far olemme tutustuneet fascia-jumppaan, tehneet kastokynttilöitä ja viime vuonna teimme saippuaa.Tänä vuonna osallistuimme ”Tuotteita yrteistä”-kurssille, perjantai-iltana 17:30-20:00 ja lauantaina 9:30-15:30.

Kurssin aikana opimme mihin aikaan luonnosta yrttejä kerätä, mistä niitä voi/saa kerätä ja kuinka niitä sitten käsitellä. Kävimme  läpi eri yrttien vaikutuksia ja käyttömahdollisuuksia – toki tuossa kurssiajassa valikoima oli tosi pieni, mutta saimme oivan kirjalistan lisätiedon hankkimiseen ja ainahan on olemassa Google!

Mutta itse asiaan, tässäpä muutama resepti vaikka nopeiksi joululahjoiksi:

YRTTIVOI:
Yrttien hyödyntämisen aloitimme helpolla ja herkullisella, kevennetyllä yrttivoilevitteellä: puntillinen silputtua persiljaa vatkattiin 200g pehmeää voita ja sekaan vatkattiin vauhdilla puoli litraa VETTÄ. Levitteestä tuli kauniin väristä ja ihanan ilmavaa. Kotona olisin vatkannut sekaan rutkasti valkosipulia ja vatkaankin, koska tämä tuote päätyy satavarmasti Vonkiksen tarjontaan.

JALKAKYLPYPOMMIT:
1,5 dl ruokasoodaa
0,5 dl sitraanahappoa
2-3 rkl oliiviöljyä
1 tl vettä
2 rkl yrttejä (ihan vaikka maustepusseista: rakuunaa, timjamia…)
Kuivat aineet sekaisin, lisää öljy, lisää vesi varovasti, sekoita huolella! Taputtele seos tiivisti esim. pieniin silikonimuotteihin tai vaikka konvehtirasian tyhjiin koloihin. Anna kuivua mieluusti yön yli. Säilytä lasipurkissa.

LAVENTELISOKERI:
puoli kiloa hienosokeria
2dl kuivattua laventelia
Laita kuivattu laventeli kulhoon, missä sauvasekottimella hienonnat sokerin avulla – lisää sokeria vähän kerrallaan ettei sauvasekoitin kärähdä. Yllättävää kyllä sokerista tulee vihertävän harmaata, mutta tuoksu on ihana ja maku sopii vaikka mihin!
Kurssilla paistomme…

LAVENTELIPIKKULEIVÄT:
100g voita
50g laventelisokeria
2 ½ tl leivinjauhetta
noin 2 ½ – 3 dl jauhoista riippuen
Voi ja sokeri vaahdoksi, jauhot+leivinjauhe sekaan. Tee litteitä kakkusia ja paista 225 asteessa n. 6-10 minuuttia.

Teimme myös muutamia voiteita, kunhan olimme ensin oppineet uuttamaan yrttiöljyä. Koska kurssi oli lyhyt, niin käytimme nopeampaa uuttamistapaa, eli vesihauteessa haudutimme valittuja yrttejä öljyssä. Riippuen yrtistä, haudutus kestää 1-3 tuntia, lopuksi yrtit siivilöidään öljystä pois, kangas siivilän päälle ja viimeisetkin tipat väännetään kangaspussista irti ettei yhtään ”herkkua” jää saamatta.
Hitaampi tapaa uuttaa on laittaa valitut yrtit (mielellään kuivatut) öljyyn, missä ne saavat uuttua useampia viikkoja tai jopa kuukausia. Siivilöinti tehdään tässäkin tavassa lopuksi.

Me pääsimme tekemään huulivoidetta ja jaankin sen reseptin tässä:
HUULIVOIDE
uutimme ruusunlehtiä aprikoosiöljyssä,siivilöimme ja  lisäsimme siivilöityyn öljyyn sheavoita ja sen sulettua lisäsimme mehiläisvahan. Kurssilla meille oli varattu tyhjiä huulirasvatuubeja, mihin seoksen kaadoimme, mutta kotona voiteen voi säilöä pieniin purkkeihin.
Ohje voiteeseen on seuraava: 1/3 yrttiöljyä, 1/3 kaakaovoita/sheavoita, 1/3 mehiläisvahaa.

Kurssi oli vauhdikas ja mielenkiintoinen, mietinkin josko yrittäisin saada paikan kevään kurssille, missä sukelletaan yrttien maailmaan  enemmän rohtokäytön näkökannalta .

Pari linkkiä mistä löytyy lisää tietoa:
Marttojen sivuilta  
Hidasta elämää
Meillä kotona

 

 

 

Hyvinvointi Oma elämä Hyvä olo DIY

Vauhdikas ilta vanhusrintamalla

Odottelen äidin kanssa ensihoitajia.
Hän on edellisenä yönä kaatunut ja nyt on selkä tai lonkka tai polvi niin kipeä, ettei hän pysty ottamaan askeltakaan. Sängynreunalla istuskellen ei kipuja kuitenkaan ole ja kun ensihoitajat ilmestyvät, ihmettelee hän että miksi ovat mokomat paikalla.

Hyväntuulinen kolmikko kertoo tulleensa vähän katsastamaan hänen tilannettaan ja aloittavat tutkimukset. Äidin mielestä hänellä ei ole mikään hätä eikä mihinkään koske. Jalka nousee sängyllä maaten vetreästi, sormi osuu nenänpäähän ja kynän seuraaminen silmilläkään ei tuota ongelmaa. Sydänkäyrä ja verenpaine ovat myös ok.
Sitten ensihoitajat pyytävät äitiä nousemaan ylös ja näyttämään kuinka käveleminen sujuu, tähän äiti toteaa, että no johan on epäilyt, TOTTAKAI hän pystyy kävelemään!
Mutta kuinkas sitten käykään.

Ylösnousu onnistuu vaikkakin kankeasti, mutta sitten äiti valittaa ääneen. Jalka ei vain suostu liikkumaan ilman järjettömän kovaa kipua. Ei vaikka vilkkuvasilmäinen ensihoitaja yrittää houkutella ottamaan yhden askeleen hänen käsivarsilleen!
Ensihoitajat soittavat lääkärille ja perusteellisen keskustelun jälkeen äiti lastataan paareille ja hänet viedään päivystykseen. Lupaan seurata perässä, kunhan rauhoitan tilanteen isän kanssa.
Ennen sairaalalle lähtöä keitän isälle kahvit ja jutustelen niitä näitä ja kun hän on rauhoittunut lähden kera lupausten soitella kuulumisia.Päivystyksessä minua odottelikin sitten yllättävän tyyni ja tyytyväinen äitihenkilö, joka ei ottanut stressiä odottamisesta eikä mistään muustakaan. Minä taas kiehuin jokaisen ohimatelevan puolituntisen jälkeen enemmän ja enemmän. Muutaman tunnin jälkeen hoitaja käy ottamassa verikokeita  ja ajan madeltua taas tunnin-puolitoista tuntia tulee lääkäri paikalle. Todetakseen, että otetaan röntgenkuvat ja katsotaan sitten.

Hyvät uutiset: lonkka ei ole murtunut.

Huonot uutiset: oikeanpuoleinen istuinluu on murtunut ja se on helvetillisen kipeä. Lääkäri haluaa pitää hänet tarkkailussa yön yli, suosittelee jatkoon terveyskeskuksen vuodeosastoa, mutta äiti ei halua ja minä komppaan äitiä. Kun kerron lääkärille minua pelottavan se, että mikäli kasikymppinen Alzheimerpotilas kärrättäisiin vuodeosastolle hän ei sieltä enää ikinä ulos astuisi. Hänet puettaisiin vaippaan, pumpattaisiin vihannekseksi lääkkeillä ja jätettäisiin punkkaan happanemaan, toteaa lääkäri ymmärtävänsä pelkoni ja sanoo minun tekevän oikean ratkaisun kotihoidon suhteen.

Kotiavusta huolimatta tästä voi tulla rankkaa.

Perhe Oma elämä Terveys