So it was Christmas

Kuusi saapui kotiimme vajaa viikko ennen aattoa, mutta koristelimme sen vasta aatto-aamuna, kun koko perhe oli paikalla. Joulupukin kuuma linja kuuluu ohjelmaan koristelun ohessa ja tänä vuonnakin se oli aivan yhtä hurmaava kuin ennenkin. En taida ikinä tulla liian vanhaksi nauttiakseni tuosta ohjelmasta!

Koronan  takia katettiin joulupöytäämme vain neljälle ja niin oudolta kuin se tuntuikin, lopulta olikin tosi mukavaa viettää aattoa ilman aikatauluja, isovanhempien hakuja ja vientejä sinne sun tänne ja kellotettua ruoanvalmistusta.
Nautimme aamupalaksi riisipuuroa ja vasta paistettua kinkkua ja niiden voimalla jaksoimmekin koristella kuusen, käydä joulusaunassa ja valmistella päivällisen, jonka söimme kuuden aikoihin illalla. Kuvat kertokoot sanoja paremmin, mitä söimme…

Tokihan Jouluna pitää olla suklaatakin. Ja koska tunnen itseni niin hyvin, ostin itselleni vain ”pienen rasian” tätä suussasulavaa herkkua. Lindtin 36 pikkukonvehtia sisältävässä rasiassa on kaikkiaan vain 180g suklaata, joten jaettuna joulunpyhille, ei mikään hirmuinen lasti extraa (niin, minä se vain mietin koko ajan kaloreita, mutta onneksi ne mietteet eivät estä herkuttelemasta!),
Hyvää ruokaa, rakkaat ihmiset ja aikatauluton aatto tekivät yhdessä Joulusta täydellisen Joulun juuri meille. Toivottavasti myös sinun Joulusi oli sellainen kuin toivoit.

Koti Ruoka ja juoma Tapahtumat ja juhlat

Unelmalahja kahvikemistille


(kuva crema.fi)
Varmaankin jokaiselle, kuka tätä blogia on seuraillut edes semiaktiivisesti, on selvää että Turjake on vempain- ja digidigihöperyyden lisäksi myös kahvihifistelijä.
Kaikenlaisia vempaimia ja vitkuttimia on kahvin valmistamisen alalta tullutkin hänelle lahjaksi ostettua vuosien mittaan, vain yhtä en suostu (PYSTY) hänelle lahjoittamaan: Juran kahvikonetta ei minun kustantamanani kotiimme ilmesty. Tämä Jura  on kuulema kahvikeittimien Ferrari, mutta  minun ymmärrys ei vain riitä siihen,että joku maksaisi lähemmä kaksi tonnia KAHVIKONEESTA. Sillä rahallahan ostaa jo koko suvulle kesäautot vaikka tai Koronanjälkeisessä maailmassa viettää useamman viikon aurinkolomalla.

Mutta onneksi maailmasta löytyy miehen mielen virkistykseksi ja kahvihampaan kolotuksen poistajaksi edullisempiakin juttuja, kuten  esimerkiksi tämä Syphon – suomeksi vakuumikahvinkeitin!

Laitehan ei ole itsessään mikään uutuus, jo 1900-luvun alussa sellaisella on liemiä keitelty. Itsekin kun oikein muistelin, nousi päähän kuva lapsuuden ystävän kotona käytetystä simppelimmästä versiosta.Toki tämä lapsuusaika ei ollut 1900-luvun alussa vaan 1960-luvulla!
Yksinkertaisimmillaan keitin  koostuu lasisesta kannusta ja suppilosta, jotka kiinnitetään toisiinsa tiiviisti. Suppilossa on pieni suodatin, joka pitää kahvinporot suppilossa. Kun vesi keitetään kannussa, siirtyy se paineen ansiosta yläosaan, jossa jauhettu kahvi on, ja hautuu. Kun kannu nostetaan liedeltä ja se jäähtyy, muodostuu kannuun pieni alipaine joka imee uutetun kahvin kannuun, jättäen kahvinporot suppiloon.

Koska kehitys kehittyy ja laitteista pitää saada kiehtovampia ja erikoisempia ja vaikkamitämuuta, on tämä ostamani Hario Syphon kuin pieni kemianlabra keittiönpöydälle. Ei mitään tylsää levyllä keittämistä, vaan
spriipolttimen kanssa touhutaan! Virtaviivainen on koko kapistus ja sillä sitten tulee täydellistä kaffetta (lupaa mainos ja uskoo Turjake).

Että vatsa huutaa sitten hoosiannaa myös ylenmääräisen kahvinjuonnin vuoksi joulunpyhinä, koska onhan sitä laitetta testattava kaikilla erilaisilla paahdoilla ja jauhatuksilla (se kahvimylly on sentään Jura…) löytääkseen juurikin sen täydellisen yhdistelmän. Eikös vaikka?

Koti Ruoka ja juoma Ostokset