Nelivuotias blogi

Tänään 5.11. tulee täyteen 4 vuotta Älä ota sitä niin vakavasti-blogini ekasta kirjoituksesta.
Sitä ennen bloggasin 50 shades of a Ladyn ”alla”, mutta pienen tauon jälkeen halusin kirjoittaa ihan itsenäni, en enää vain aliaksena ja niinpä Lady sai jäädä varjoihin.

Nautin kirjoittamisesta omana itsenäni, mutta kaapista tullessani huvittuneena huomioin  blogin yleisen kiinnostavuuden hiipuvan, kun selvisi että kirjoittajana onkin Trendin suoranaista kohdeyleisöä/bloggaajakantaa vanhempi naisoletettu. Oranssisena kirjoittamiani tekstejä kun oli useampaankin otteeseen nostettuna framille Lilyn sivuilla, mutta +viiskymppisenä Suttana ei tätä enää tapahtunut.
Onneksi teitä kommentoivia lukijoita kuitenkin muutamia löytyy aina ilahduttamaan, koska eihän siitä mihinkään pääse, että vaikka miten itselleen ja omaksi ilokseen kirjoittaa, niin lukijoiden reagointi teksteihin lämmittää kummasti! Vai mitä mieltä sinä olet?

Sitähän blogimaailmassa aina painotetaan, että pitäisi asettua selkeästi jonkun kategorian ja aihealueen alle, mutta minkäs teet kun olet hienostellen ilmaisten renessanssi-ihminen ja tykkäät sotkea räpyläsi joka toiseen soppaan ja niistä avautua ilman tarkempaa suodatinta!
Jos oikein haluaisin julistajaksi alkaa, niin heiluttaisin Oranssia lippuani  viiskymppisiin ja vanhempiin kohdistuvien harha- ja ennakkoluulojen karkoittamiseksi, mutta ehkä se aihe olisi kyllästyttävä yhdeksi ja ainoaksi, joten kulkekoon se mukana kaikessa muussa mistä nyt päähäni saan kirjoittaa.
En siis suunnittele isompia linjauksia jatkossakaan aihepiiriin vaan tällä tyylillä mennään eikä meinata jatkossakin.

Onnea siis blogille ja minulle kun sitä kirjoitan! Ja kiitos sinulle kun blogissani vierailet <3

Puheenaiheet Oma elämä Runot, novellit ja kirjoittaminen Ajattelin tänään

Halloween

Minä tykkään kaikista kausijuhlista ja pitäisin Halloween-bileetkin oikein intopiukena ja panostaisin täysillä niin koristeluun kuin ruokatarjontaankin.
Mutta olen perheessämme aika yksin tämän  ”kutsutaan meille paljon ihmisiä ja pidetään hauskaa”-mentaliteetin kanssa, niin eipähän niitä bileitä tulisi vaikkei Koronaa olisikaan.

Tämän en anna kuitenkaan mieltäni masentaa tai estää itseäni nauttimasta kausijuhlien teemoista arjen piristäjinä. Niinpä Halloweeninkin kunniaksi istutin etukuistille muutaman piristyksen itseni ja ohikulkijoiden iloksi! Tämän klovniluurangon kaapuinen tilasin alkusyksystä Wishistä ja olen tosi tyytyväinen ostokseeni. Olin varautunut vastaanottamaan jonkun aivan rimpulapimpulan, mutta koriste olikin juuri mainoskuvansa mukainen. Söpö on tämä minusta.Työpaikan kampuksentyhjennyksestä lisääntyneestä mallinukkekokoelmastani päätyivät etukuistille edustamaan kopean oloinen Noitaneitonen ja hänen jalaton, varsin kalpea seuralaisensa. Heidän seurakseen pääsivät yksinäinen BigFoot ja Sammakkojenkuningas tuossa Noitaneidin vieressä.Olen myös varautunut mahdollisiin karkkikeppostelijoihin, vaikka heitä ei Susirajalla kauheasti ole  yleensä kierrellyt. Toivottavasti tämä kuistin vastaanottokomitea rohkaisee ovikellon soittoon jos lähitienoon tai ystävien lapset kiertelyyn innostuvat!

Oma Halloweenjuhlinta tänään koostuu etelä-Korealaisesta kauhuelokuvasta, kebabista ja tietenkin verenpunaisesta viinistä.

Juhlitaanko teillä Halloweenia vai rauhoitutaanko Pyhäinpäivän hengessä?

Puheenaiheet Oma elämä Tapahtumat ja juhlat