Suklaafondatit, jotka sulattavat kylmimmänkin sydämen

Päässäni oli pyörinyt jo muutaman päivän mielikuva suklaafondantista, josta valuisi lautaselle kuumaa, sulaa suklaata kun lohkaisisin lusikalla siitä palan. Kenties lautasella olisi myös vähän jäätelöä ja kielelläni kohtaisivat kuuman pehmeän hyväilevä suklaanmaku kietoutuneena kylmään, vaniljaiseen jäätelöön. Mmmmmm.

Tiistai-iltana viimein toteutin mielikuvani ja lopputulos oli vieläkin parempaa kuin unelmani.

Ja koska jaettu ilo on suurempi ilo, päätin jakaa reseptin myös täällä blogissa.Eli Esiliina eteen ja valmistaudu orgastiseen suklaanautintoon!

Sottainen työvaihe: Esivalmisteluina voitele vuoat ja ”pölytä” ne kaakaojauheella.  Jos yhden vuokan vetoisuus on reilu 1,5 dl, annoksesta tulee neljä herkkupommia. Minä otin vähän liian pienet vuoat ja jouduin hätäetsimään lisävuokia ennen uuniin laittamista. Pistä uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
Paloittele 120g tummaa suklaata ja 120g voita kulhoon ja sulata ne joko vesihauteessa tai mikrossa (800W) 20 sekunnin jaksoissa, sekoita massaa aina jaksojen välissä.
Toisessa kulhossa vispaa 2 kananmunaa ja 2 keltuaista (valkuaisista voit tehdä vaikka marenkia myöhemmin) ja 120g sokeria vaaleaksi vaahdoksi mihin sotket sulatetun suklaa-voi-seoksen ja jauhot.Täytä vuoat 3/4 täyteen ja tuuppaa uuniin n. 12 minuutiksi. Jos vuoat ovat pienempiä, ota fondantit pois vähän aikaisemmin – Toki leivonnaiset maistuvat ihanille läpikypsinäkin, mutta se paras juttu ja fondantin ideahan on juuri se sula suklaasydän kun fondantista palan lohkaisee…       Tältä se sitten näytti (lusikka näyttää epämääräiselle, koska otin sillä juuri  jäätelöä tuohon fondantin viereen). Aaah, suklaata, suklaata, suklaata. Sulaa suklaata pehmeänrapeassa suklaakuoressa.Kannattaa kokeilla!

 

 

Koti Ruoka ja juoma DIY

Ruth Hogan: Kadonneiden tavaroiden vartija

Hassua kyllä, minulle tuli tätä ihanaa Ruth Hoganin kirjoittamaa  ”Kadonneiden tavaroiden vartija”-kirjaa lukiessa mieleen ikiaikainen suosikkini Stephen King!
Vaikka Hoganin tarina etenee aivan eri genressä (vai eteneekö sittenkään?) kuin Kauhun Kuninkaan teokset, löysin Hoganin tekstistä sen saman, mitä Kingissä rakastan.

Myös Hoganilla on taito taivuttaa aika, tapahtumat ja ihmiset toistensa lomaan ja limittäin niin että yhdessä ajassa tapahtunut sinällään merkityksetön pikku juttu osoittautuukin loppujen lopuksi tärkeääkin tärkeämmäksi palaseksi tarinan kannalta ja ihmiset kenen tarinoita kerrotaan erikseen liittyvätkin toistensa elämänpolkuihin ennaltaodottamattomin kääntein.

– 70-luvun alussa nuori Eunice pääsee unelmatyöhönsä ”Pommikoneen”- kirjankustantajan – assistentiksi ja alkaa vuosikymmeniä jatkuva, vasta Pommikoneen kuolemaan päättyvä saumaton yhteistyö. Mukana pyörivät myös Pommikoneen pikkusisko Portia ja heidän vanhempansa.

– 2010-luvulla ikääntynyt kirjailija Anthony poimii junasta mukaansa keksipurkin, jonka sisällä on ihmisen tuhkaa ja lisää sen kadonneiden tavaroiden kokoelmaansa, jota hän on kartuttanut neljäkymmentä vuotta, lähtien päivästä jona hänen suurin ja ainoa rakkautensa Theresa kuoli. Anthony on luonut kirjailijan uransa kirjoittamalla tarinoita noiden löytämiensä esineiden pohjalta ja hänen haaveensa on, että hän voisi auttaa kadonneiden esineiden omistajia saamaan ne takaisin.

– 2010-luvulla nelikymppinen Laura päätyy Anthonyn taloudenhoitajaksi/yksityissihteeriksi ja pitää samalla Paduaa, Anthonyn Viktorian aikaista huvilaa turvapaikkanaan epäonnistuneen avioliittonsa myrskyjen jälkeen.

Kun Anthony kuolee, hän jättää talonsa ja Kadonneiden tavaroiden kokoelmansa Lauralle ja liittää mukaan toiveen, että Laura etsisi tavaroiden omistajat. Avukseen Laura saa naapurustosta avosydämisen ja herkän Päivänpaisteen, 19-vuotiaan tytön, joka ei ole niinkuin muut :”minulla on yksi ylimääräinen kroppasomi” ja puutarhuri Freddyn, joka saa Lauran ajatukset harhailemaan vähän muuallekin kuin puutarhaan ja kadonneisiin tavaroihin. Seurana talossa viihtyy myös Anthonyn edesmennyt morsian Therese…

Kaunis, romanttinen, hienosti kirjoitettu, tunnelmallinen – kaikea tuota on tämä hurmaava hyvänmielen kirja – hauskakin se on, varsinkin Pommikoneen sisaren Portian versiot kirjallisuuden klassikoista saivat minut ääneen hihittelemään  ja kyllä,  nenäliinoillekin löytyy käyttöä, joten kokonaisuus on todellakin lukemisen arvoinen!

Ruth Hogan: Kadonneiden tavaroiden vartija (The Keeper of Lost Things)
Kääntäjä: Susanna Tuomi-Giddings
2020
Bazar kustannus

Kulttuuri Kirjat Suosittelen