Ihorauhaa!

Psoriasis ja allergialiitto tekevät yhteistyötä Ihorauha-kampanjassa, joka edistää iho- ja kehorauhan oikeutta ja pyrkii muuttamaan asenteita iho-ongelmia kohtaan. Kampanja muistuttaa, ettei toisen ihoa tai kehoa saa kommentoida tai tuijottaa, eikä pyytämättä tuputtaa isänsiskonveljenkaimannaapurin kokeilemia parannuskeinoja. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa itsevarmaksi ihonsa ja kehonsa kanssa, riippumatta sairaudesta tai vammasta.

Ihorauha kampanja. Kuvaaja Satu Karmavalo. Julisteen taitto Niina Behm, Studio Behm.

Itselläni psoriasis kukki välillä riehakkaammin ja välillä vaisummin 40 vuotta ja vasta vuodesta 2019 biologisen lääkkeen käyttöönoton myötä olen iho sileänä saanut kulkea. Nivelpsori onkin sitten toinen juttu, se ei näy päällepäin kuin todella huonona ollessaan, joten vähättelystä ja lusmuksi katsomisesta olen saanut sen kanssa ”nauttia” useastikin.

Ihorauha-kampanja on mielestäni loistava keino tuoda esiin ihmisiä ja tarinoita sairauksien takana ja kun halukkaita tämän vuoden kampanjan kuvauksiin kyseltiin, niin laitoin viestiä omasta halukkuudestani kampanjaan osallistua. Kutsu tulikin ja syyskuun ekana viikonloppuna suuntasin Jyväskylään, missä kuvaukset järjestettiin kahdessa ryhmässä, aamu- ja iltapäivällä. Itse osallistuin aamupäivän kuvauksiin ja kolmetuntinen sessio hurahtikin vauhdilla ohi.

Liekö ihosairauksille altistava tekijä ihmisen geeneissä on mukavuus, koska kaikissa järjestön tilaisuuksissa ja tapahtumissa tapaamani tyypit ovat järjestään aivan ihania. Niin oli nytkin, meitä oli seitsemän erilaista yksilöä paikalla ja heti ensihetkestä tunnelma oli rento ja letkeä.

Alkuesittelyjen jälkeen menimme vuoronperään meikkiin, kuvaukseen ja haastatteluun. Oli luksusta kun sai istahtaa meikattavaksi osaaviin käsiin (Emma Ahonen) ja luottaa lopputuloksen olevan niin hyvä kuin näistä eväistä on mahdollista saada aikaiseksi 😀
Kuvaajamme (Vilma Vaakanainen, syntyjään Joensuun seudun tyttöjä!) oli hersyvä ammattilainen, jonka neuvojen kanssa oli helppoa seistä kameran edessä, vaikka hänen innoissaan esittelemät raakaotokset pistivätkin irvistelemään.
Raadollinen totuus näkyi kuvissa, Paha Täti on varsin topakassa kunnossa ja yksi syy nivelien kipuiluun on varmasti ihan itse rasitteeksi hankittu ylipaino. Ehkäpä nämä kuvat olisivat nyt viimeinen korsi kamelin selkään ja saisin itseni tormistautumaan. Mutta tässä kohtaa on tärkeämpää otettujen kuvien tarkoitus kuin oma henkikökohtainen näkemykseni olemuksestani. Ihopositiivisyys on piece of cake verrattuna kehopositiivisuuteen. Kääk.

Ihoviikkoa vietetään 27.10. – 2.11.2025 ja silloinpa lopputulos näkyy vaikka missä.
Sitä odotellessa.

Hyvinvointi Oma elämä Terveys

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle!

Viimeisen vuoden-puolentoista vuoden aikana olen huomannut väsyväni ja voivani huonommin, vaikka periaatteessa lääkitykseni on oivassa jamassa. Nivelpsoriasis oireilee välillä ikävämmin ja kivut tekevät minusta väsyneen ja kyllä, myönnän sen, kiukkuisen. En ole hyvä potemaan mitään jos joudun olemaan ihmisten joukossa. Terveenä rakastan hälinää ja ihmisiä, mutta kipeänä tai kipuilevana haluaisin vain olla omissa oloissani ja urmottaa kirjan kanssa omassa huoneessani.

Jonkin verran kipulääkkeitä on siis kulunut mielialalääkkeiden lisäksi, että ”mukavata olisi ollut” 🙂 Keväällä kävi työterveydessä juttelemassa jaksamisestani ja esille tuli mahdollinen osatyökyvyttömyyseläke. Minähän omatoimisesti olin jo vähentänyt työaikaani, mutta enää sekään ei tuntunut riittävän. Väsynyt, kiukkuinen, kipuileva, se oli the new me, enkä pitänyt siitä olenkaan. Osatyökyvyttömyyseläke eli mahdollisuus vähentää työaikaa 60 prosenttiin kuulosti tässä tilanteessa oikein houkuttavalle. Tosin sekä lääkäri, että työkykyvalmentaja varoittelivat, että KEVA voisi antaa hylkäävänkin ratkaisun, mutta totesivat, että eipähän asiaa kokeilematta tiedä.
Tehtyäni päätöksen hakea osatyökyvyttömyyseläkettä, varasin palaverin esihenkilön kanssa ja kysyin työnantajan kantaa asiaani, vastaanotto oli positiivinen ja sovimme palaavamme työtehtävieni säätämiseen mikäli hakemus menisi läpi!

Ensimmäiseksi varasin ajan työterveyslääkärille. Tehtyään perinpohjaisen tutkimuksen, tutustuttuaan ”historiaani” ja jututettuaan minua pitkän tovin, lupasi hän kirjoittaa tarvittavan todistuksen. Kirjoittaessaan B-lausuntoa työterveyslääkäri varoitti, että vaikka minulla vahva näyttö onkin nivelpsoriaksen vaikutuksesta työkykyyni, pitämättömät sairauslomani voivat vaikuttaa päätökseen negatiivisesti. Yleensä kun osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämistä edeltää useampikin pitkä sairauslomajakso, jotka minulta puuttuvat.

Sain myös lähetteen työkykyohjaajalle. Hänen kanssaan kävin läpi eri vaihtoehtoja jaksaa työelämässä mahdollisimman pitkään – tällä hetkellä virallinen alin eläkeikäni on 65v, mutta saa nähdä ehtiikö mokoma vielä kohoamaan ennen kuin 65 olen! Päädyin siihen, että hakisin kuin hakisinkin osatyökyvyttömyyseläkettä vaikka ne kaivatut sairauslomajaksot puuttuivatkin. Työkykyohjaaja suositteli kirjaamaan hakemukseen sen, että mieluumimn pyysin suositusta etätyöhon kuin otin sairauslomalapun. Tämän teinkin ja hyvä kun hän asiasta mainitsi, enhän minä tuota olisi älynnyt ominpäin ylös kirjata. Sain rutkasti tsemppiä ja hän katsoi kanssani täyttämäni hakemuksen läpi tehden muutamia hyviä lisäysehdotuksia. Jos tämä hakemus tulisi hylsynä takaisin, olisi hänen mukaansa käytettävissä vielä osittainen vanhuuseläke, joten ei pitäisi masentuman.

Tein hakemuksen netissä 30.6. ja saatuani vastaanottovahvistuksen laitoin työnantajalle lausuntopyynnön, mikä liitteeksi vaaditaan. Lääkärintodistuksen oli työterveys jo toimittanutkin.
Heinäkuussa oli koko talo lomilla, joten arvelin asian edistyvän alkaneen elokuun aikana ja viime tiistaina esihenkilöni kanssa palaveerattiinkin lausunnon tiimoilta. KEVA oli ilmoittanut hakemusten käsittelyajan olevan 3-4 kk, joten eipä sitten muuta kuin odottelemaan.

VASTAUS TULI HETI TORSTAINA!

Ja se oli myönteinen.

Työ ja raha Oma elämä Terveys Työ