Esileikki keväälle
Aurinko on näyttäytynyt jo useampana päivänä ja suojan puolella sen säteet jopa lämmittävät! Mitä siitä että aurinkoisia päiviä useammin lunta tulee taivaan täydeltä ja jääkylmä viima repii ihoa ulos uskaltautuessa.
Nyt on aika.
Rakastan kelloköynnöstä, vaikka sen kasvattaminen on aina vähän Venäläistä rulettia.
Jos kesä on kylmä, se ei kukoista ja köynnös jää aavistukseksi upeudestaan eikä välttämättä edes ehdi kukkia.
Mutta jos kesä on lämmin ja kaunis, Kelloköynnös palkitsee upeasti. Se kasvaa silmissä ja täyttyy lapsen käden kokoisista kellokukista jatkaen kukoistustaan pitkälle syyskuulle. Upeaa!
Pidän haasteista, joten pientä lisäjännitystä saadakseni ajattelin kasvattaa köynnökset itse alusta alkaen.
Onneksi olin ajoissa liikenteessä ja sain ostettua siemenpussin heti vuodenvaihteen jälkeen, kun ne puutarhakaupan hyllyyn ilmestyivät. Kohta siemeniä ei enää kaupoista löydy, jos vanhat merkit pitävät paikkansa!
Ja nyt on siis aika käydä puuhaan.
Siemeniä pitää liottaa tovi ennen kuin ne tuupataan multaan ja siitä alkaa pitkä odotus ja jännitys. Itämisaika siemenille on 12-18 vuorokautta 20 asteen lämmössä, eikä kaikkien itämisestä ole todellakaan takeita. Viime vuonna 12 siemenestä lähti kasvamaan vain kolme!
Tuossa ne nyt saavat aloitella elämäänsä, patteri lämmittää ja ajastettu kasvilamppu takaa riittävän valon jahka siemenet itävät. Tsemppiä kasvun ihmeeseen antavat Carolina Reaper-chilit, jotka (koputan puuta) näyttävät selviytyneen pimeimmästä talvesta uuteen kasvukauteen!
