Ensimmäinen talvipäivä, 14.10.

IMG_6094.jpg

Kurkkaapa ikkunastasi ulos ja tarkista maisema:
”Minkä verran talvipäivänä on lehtiä puussa, sen verran on suvipäivänä lunta maassa.”

Vanhan kansan uskomusten mukaan 14.10 (Calixtuksen päivä) oli ensimmäinen talvipäivä ja talviyöt alkavat – eli tähän päivään mennessä oli kaikkien maatöiden oltava tehtynä ja siirryttiin sisätöiden pariin.
Nykypäivänä voisi asian modernisoida vaikka sillä, että viimeistään tänään pitää piha ja parveke olla siivottu kesäkukkien raadoista ja ruukuista, pihakalusteet suojattuna ja ruohonleikkuri putsattuna varastossa!

Ja se suvipäivä, Tiburtuksen päivä, on muuten 14.4.

Mitäpä lupailee pihapuut ensi huhtikuun lumitilanteeksi teillä päin? Meillä näköjään lunta riittää.

PS: ”Kumpikin nimi pohjautuu pyhimyskalenteriin, jonka mukaan Tiburtius oli 200-luvulla kuollut marttyyri ja Calixtus (nimellä Calixtus I) paavi noin vuosina 218–223. Kummallakaan ei omien avujensa osalta ole merkitystä kesän tai talven alkuun. Nämä päivät vain sattuvat olemaan oikeassa paikassa keskikesään ja -talveen nähden.” (Heikki Tarma)

Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään

Onnentyttö – Jessica Knoll

fullsizeoutput_5114.jpeg

Jessica Knollin esikoiskirjan alkuperäisestä nimestä Luckiest girl alive voi lukea vähän enemmän kirjan päähenkilön TifAnin henkilöstä, kuin mitä käännös Onnentyttö kertoo.
Ani on kolmeakymppiä lähentelevä menestyvä nainen, menossa naimisiin täydellisen miehen kanssa ja päätymässä juuri siihen elämään mihin on tähdännytkin. Mutta silti kaikki ei ole hyvin, eikä Ani pysty olemaan pelkäämättä, elämää, epäonnistumista, lihomista…
Tarinan edetessä kahdessa aikatasossa, Anin nykypäivässä ja (Tif)Anin nuoruudessa, paljastuu enemmän ja enemmän tapahtumia ja olosuhteita mitkä selittävät Anin  epävarmuutta ulkoisesti täydellisen elämän pyörteissä.
Menneisyydessä on tapahtunut asioita, jotka vähitellen lukijalle paljastuessaan tekevät Anin hetkittäin laskelmoivalta tuntuvasta persoonasta ymmärrettävän.
En paljasta juonesta enempää, koska kirjan kiehtovuus perustuu paljolti juuri siihen ettei tiedä mitä odottaa, vaikka tietääkin odottaa jotain.

En kirjaa lukiessani tiennyt, että Jessica oli nuoruudessaan kokenut samoja asioita kun kirjan TifAni, mutta ehkäpä juuri se tekikin TifAnin tuntemuksista niin aitoja.

Knollin tyyli muistuttaa Gillian Flynniä, enkä sano sitä negatiivisessa mielessä. Enkä todellakaan ihmettele, että kirjan filmioikeudet menivät helposti kaupaksi!

Kirjailija: Jessica Knoll
Julkaistu: 2017-09
Kääntäjä: Päivi Pouttu-Deliere
Kustantaja: Bazar

Kulttuuri Kirjat Suosittelen