Päivystyksen vuodeosaston ruokalista

Kaksi päivää sairaalassa nyt vietettyäni, tuli mieleeni jakaa kanssanne muutama oleskeluni aikana täysihoidossa tarjotuista aterioista.

Ruokapostaukset eri ravintoloistahan ovat jokapäiväistä luettavaa ja ainahan se on mielenkiintoista kurkistaa uuden paikan tarjontaa. Onnekseen eivät kaikki meistä ole joutuneet sairaalan ruokahuoltoon tutustumaan. Enkä tarkoita onnekseen määritteellä sitä, että ruoka olisi surkeaa, vaan sitä, että eihän sairaalaan koskaan minkään kivan asian takia jouduta (paitsi nyt ehkä synnytys, mutta siinäkin kivaa on vain se lopputulos, ei itse toiminta).

Maksimipisteinä ateria on voinut saada 5, arvostelukriteerit tahi odotukset eivät kuitenkaan ole olleet samat millä ”oikeissa ravintolassa ” syödessäni annoksia rankkaan, vaan olen miettinyt asiaa esim.siltä kantilta, että mikäli kyseisen aterian olisin itse (Ja hei, minähän olen siis oikeasti hemmetin hyvä kokki!) valmistanut, mitä siltä olisin odottanut. Miinusta tuli heti myös turhista yksittäispakkauksista jne. vaikka ne pakkovalintoja varmaankin tämän kokoluokan muonittamisessa ovatkin.
Saavuttuani tiistaina yksityishuoneeseeni minulle tarjottiin päivällinen, jonka alkupalaksi oli viipaloitu raikas tomaatti-alkusalaatti. Pääruokakulhossa höyrysi klassinen siskonmakkarakeitto, jonka seuraksi oli viipale paikallista ruisleipää kevyellä kasvislevitteellä. Jälkiruoaksi nautiskelin ilmavan, hieman vaniljaisen puolukkavispisannoksen.
Kokonaisuus oli tasapainoinen, vaikkakin hieman vaisu, pieni ripaus suolaa olisi ehdottomasti korostanut makuja!  Kotimaisuus ilahdutti, vaikkakin yksittäispakattu kasvislevite ja jälkiruoka murehduttivat epäekologisuudellaan.
Kokonaisarvio 3,5/5.Iltapalatarjottimella odotti kuppi kuumaa teetä, täysjyväkaurasydän, levitettä,tuorekurkkua ja kinkkuleikkelettä. Purkillinen Pirkka Metsämansikkajuomaa ja laktoositon banaanijogurtti kruunasivat iltapalan, joka sekin oli mukavan tasapainotettu.
Tee oli aromikasta ja kuumaa, tuorekurkku raikasti mehevänmurean, kinkkuleikkeleellä rikastetun kaurasydämen miellyttävästi ja yhdistetty suutuntuma oli mitä parhain.
Jälleen kerran yksittäispakattu mehu ja jogurtti aiheuttivat miinusta kokonaisarvioon 3/5.Kotimaisuuslinja pienellä twistillä jatkui keskiviikon lounaalla, kun tarjottimelta paljastui alkupalaksi kaali-porkkana-VESIMELONIsalaatti, jonka päälle oli laitettu makuhermoja herättelevän pirtsakkaa puolukkasurvosta.
Pääruokana selkeästi koneellisesti kuorittuja ja kimmoisan pinnan omaavia, sisältä meheviä keitinperunoita, kaksivärinen porkkanalisäke ja miellyttävän siirappiset kaalikääryleet ruskean kastikkeen kera.
Jälleen kerran olisi ripaus suolaa tehnyt ihmeitä makujen korostamiseksi – nyt porkkanat maistuivat hieman vetisiltä ja kaalikääryleistä jäi varsin makea, jollei suorastaan imelä maku päälimmäiseksi. Lisäkkeenä ruisleipäviipale kasvirasvalevitteellä sopi oikein muikeasti tasoittamaan makumaailmaa.
Varsinainen miinus tulee kaalikääryleiden liian paksusta ”kääreestä”, joka oli jäänyt hieman sitkeäksi.
Kokonaisarvio 2,5/5.

Keskiviikon päivällistarjottimella odotti alkupalaksi pirteän oranssi (lempivärini, jos ei joku sitä vielä tiedä) porkkanaraaste, jonka makua oli rikastettu lorauksella kirpeän etikkaista sinappikastiketta – oiva yhdistelmä, jolla kotonakin voisi porkkanaraastettaan elävöittää. Runsastillinen lohikeitto maistui juuri siltä, kuin lohikeiton pitääkin maistua ( no vähän enemmän sitä suolaa taas ehkä…) ja ruisleipähän kuuluu keiton kyytipojaksi ehdottomasi. Jälleen kerran klassikot osoittivat toimivuutensa ja olettaisin valmistusaineidenkin olevan paikallisia, eli lähiruoalla mennään! Jälkiruokakiiselin appelsiineja ei todellakaan Susirajalla kasva, mutta sitrushedelmän raikkaus sopi täydellisesti päättämään aterian ja sen myötä kaikki makunystyrät saivat osansa kokonaisuudesta.
Ainoa miinus ja pieni sellainen lohikeiton suolan puutteesta, kokonaisarvio 4,75/5.

Toisen päivän iltapala olikin sitten jo aivan omaa luokkaansa: kuppi kuumaa kahvia, tilkka maitoa ja KAKSI rukiista karjalanpiirakkaa, joiden päälle oli lohkaistu reippaasti munavoita. Voiko olla tämän perinteisempää herkkua tarjolla Pohjois-Karjalassa.
Ainoa miinus tässä annoksessa oli se, että karjalanpiirakoita ei oltu lämmitetty.
Siitä siis kokonaisarvioon miinus: 5-/5.

Aamupala majoituspaikassani on ollut molempina päivinä sama: kulhollinen puuroa, leipäviipale kasvirasvalevitteellä ja leikkelettä ja salaattia.Puuron kyytipojaksi on voinut ottaa voita tai mehukeittoa. Myös vitamiineista on huolehdittu lasillisella tuoremehua. Vahva ja aromikas kahvi on tarjottu toiveen mukaisesti maidon kera.
Kotimaisuus edellä on aamupalalkin toteutettu, runsaskuituinen ja monipuolinen se on myös. Ainoastaan voi ja margariini yksittäispakattuina, joten siitä erityiskiitos.
Kokonaisarvosana 4/5.

********

Summasummarum: ruoka on perushyvää, monipuolista ja varmasti tarpeeksi energiaa sisältävää vuodelevossa makaavalle, annokset ovat jopa liian isoja kerralla syötäviksi.
Mutta en nyt asiakseni itseäni osastolle järjestäisi ihan vain näistä nauttiakseni.

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *