Runebergin jalanjäljissä
Kaveri heitti Faebookissa haasteen runoilla viikon ajan joka päivä postaus kulloisenkin päivän alkukirjaimella ja minähän innostuin asiasta!
Alla iloksenne menneen viikon sanailut koosteena.
Maanantai, mielessä myllertää moninaista.
Menisinkö multaa möyrimään?
Mahtaisiko mieleni mukautua mahdollisiin mutkiin matkassa,
myyriin myllertäväisiin?
Mukavasti mätkisin myyrät mataliksi,
mullat möyrisin muheviksi ja marjapensaat marjaviksi.
Mutta muutakin mielessä mataa –
malttaisinko mieleni, maate mötkähtäisin,
meneviä metkuja makustelisin?
Maanantai,
mahtavien mielitekojen musertavat mahdollisuudet mykistävät minut!
Tiistaina taidan touhuilla tuvassa.
Tutkin torpan tarkasti, tiukkana tapetit tiiraan.
Taiten tuunaan tavarat tarpeellisiksi, tuotan taivastelua tenaville.
Tiedän taitoni, tunnen taidottomuuteni,
tuskin tarpeen toitottaa taivaalle tumpelointejani.
Tarvitsen tunteen tarpeellisuudestani,
toivon tulevaltatapahtumia taajaan,
tulethan toverikseni?
Keskiviikko.
Kaipaan kauneutta kirkastamaan katsettani,
kauniita kaanoneita kaikumaan korviini.
Kauas kaukomaille kaipaisin,
kotona kurja karhotan kuitenkin.
Kullan kyljessä kyyrötän, kirjojani katselen.
Kenties kaukaisuudessa kajottaa Kanada,
kenties Kenia,
kuka kertoisi?
Torstaisin taannun tenavaksi.
Töhertelen taidetta, taapertelen tuvassa,
tuppaan tykö taputeltavaksi.
Tuhisen tuijotellen terävästi taiten taputtelijaa.
Tarpeeksi taaperoituani, tokenen tutuksi taitajaksi,
tuunaan telkkarista taivaankannen,
tekaisen tiskeistä tornin taivaseen.
Terveisiä tutuille,
tämä täti torjuu taantumusta typerehtimällä taajamassa,
tuttuja töniskellen,
tuntemuksiaan taajaan toitotellen!
Tulehan tarinoimaan,
tarjoan taskustani tervapastillin.
Perjantai.
Pylleröin pullealla patjallani,
päässäni pulmia pohdittavana,
pieni pelko pakkasen pelmahtamisesta pihaan!
Pitäisiköhän poimia pihan periltä Petterin punaposket pärekoriin?
Puristaa purkkeihin, paistaa piirakoiksi?
Paljot puuhat, perehtymiset,
pohtimisineen poistaa parhaatkin pakinat päästäni,
pukkaa pelkkää potaskaa!
Poukkoillessa Päivä pian pulkassa,
puhdasta päälle peseydyttyä,
pisara parfyymiakin polvitaipeisiin.
Pistän perunat porisemaan, paistin pannulle
– pian porsastellaan!
Punkku pysyy pannassa,
pepsillä pärjään perheen pöydässä.
Perjantai – parhautta!
Lempeä lauantai lellii lupaavasti,
laulattaa lipevästi lattiaa luututessakin.
Liivihameessa leikittelen lusikoilla.
Liekö liikaa lukemista,
lievästi latistuvat lupaavat lambadat.
Lempeästi lurittelen lurjuksia laittamaan lautaset lattialle,
leikittäisiin lentokyvyttömiä Lunneja.
Liinat lepattavat, liput liehuvat,
lattea litkimme lattialla.
Lintuparvi lentää länteen, liekö lahopäitä?
Liekit loimottavat liedessä, lämpiää lupaavasti.
Lauantaina leivotaan!
Sunnuntain sävelet sielua silittelevät.
Suotta säitä syyttelen,
silmittömästi sähisen,
Siistit säteet suorastaan sillmiäni särkevät,
suovat suvannon,
salliivat seesteisen sovinnon.
Syksyn säveletkin soivat suloisesti.
Sopraanot solisevat sovussa sellon sooloilessa.
Suon suloillenikin sunnuntain
santsaan salaattia, suolapähkinöitäkin
– Saattaisinko syödä sipuliakin?
Suotakoon se sunnuntaina,
sallittakoon suolaisetkin särpimet.