Se on vain peltiä rakas

Eilen iltapäivällä kilahti puhelimeen pojalta viesti :”Ajoin kolarin”

Onneksi heti perään tuli toinen: ”olen kunnossa, kerron enemmän kun tulen kotiin”

Viestit olivat tyypillistä poikaa, nou hätä ja otetaan rennosti. Vaikka pää olisi kainalossa ja tukka tulessa, niin eipä tässä mitään sen isompaa huolta tai hätää. Lehmän hermot on hänellä. Toisin kuin äidillään.

Kun nuorimies kotiutui muutaman hetken päästä, ei hänestä ulospäin näkynyt mitään ja tyynesti hän kertoi mitä oli tapahtunut:

Keskustassa ylittäessään risteystä, oli oikealta ajanut toinen auto lujaa samaan aikaan, hänen autonsa oli osunut tämän auton kylkeen ja se oli pyörähtänyt vastaantulevan kaistalle osuen kolmanteen autoon.
Poliisit kutsuttiin paikalle ja tapahtumaa kelattiin suunnasta ja toisesta. Poika oli kertonut, ettei nähnyt autoa johon osui – tämän auton kuski myönsi ajaneensa ehkä vähän liian lujaa risteykseen eikä ollut myöskään nähnyt pojan autoa. Kolmas auto oli ollut pysähtyneenä risteysalueelle kun joutui kolariin osalliseksi.
Kukaan ei loukkaantunut, mutta peltiä ruttaantui. Jokainen kolmesta autosta kärsi peltivaurioita, mutta jokainen niistä omin voimin kolaripaikalta pois oli ajanut.
Poliisi oli todennut tilannetta tutkittuaan, ettei yksiselitteistä syyllistä kolariin siltä istumalta pysty osoittamaan, eikä asia ole kiireellisyydessään käsittelylistan kärjessä ja kehoittanut kutakin hoitamaan asiaa oman vakuutusyhtiönsä kanssa.

Kelattiin tapahtumaa suunnasta ja toisesta täällä kotonakin, ilman syyttelyjä, haukkumista saatikka kiukkua, mitä poika ehkä oli hieman odotellut niskaansa saavansa.
Todettiin, että hyvä että kenellekään ei käynyt pahemmin, onnettomuuksia voi sattua, vaikka miten olisi tarkkana ja ajaisi varovasti.
Ollaan onnellisia, että poika on siinä kokonaisena, ehjänä, ihanana ja rakastettuna itsenään. Ja että muutkin kolarin osalliset ovat omissa kodeissaan, omien rakkaittensa luona, ehjinä.

Autot voi korjata helpommin kuin ihmiset.

Peltiä se vain on rakas. Peltiä vain.

Sinä olet lihaa ja verta, meille äärettömän rakas.