Sisältäni portin löysin
Kovin on aution näköinen sisäänkäynti…seitsemän vuotta sisäänkäyntiä kehystänyt metallinen köynnöskaari sanoi sopimuksen irti ja se piti pistää pilkkeeksi ennenkuin se romahtaisi jonkun onnettoman niskaan.
Vähän aikaa asiaa päässäni haudottuani ajelin isäni luo ja esitin ideani – josko rakennettaisiin kerralla oikein puinen köynnöskaari aukkoon?
Meillä on isäni kanssa vaihtotaloussopimus: minä autan häntä tietokone- & puhelinongelmissa ja hän antaa käyttööni vuosikymmenien tietotaitonsa ja laajan konearsenaalinsa kun on tarvis vaikka rakentaa jotain.
Eli eipä aikaakaan kun ensimmäiset laudat jo kohosivat!
Istuimme pariin otteeseen pähkäilemässä millaisen rakennelman saisimme tehtyä mahdollisimman vähällä vaivalla – siinä kului ruutupaperia & lyijykyniä ja väännettiin kulmainta moneen suuntaan ennenkuin molempia tyydyttävä suunnitelma syntyi.
Toimimme hyvin yhdessä, minä kerron mitä haluan ja isäni sitten torppaa kaikkein hourupäisimmät ideat käytännön tietämyksellään. Tämän jälkeen alamme työstää vähiten päätöntä ideaa ja lopputuloksena saamme yleensä toimivat rakennelman aikaiseksi. Niin nytkin.
Tästä se lähtee!
Kivoja sahalaitteita päästiin käyttämään tälläkin kertaa. Ei ole minun käteni noin karhea ja suuri – omasta sahaamisestaan on hankalempi ottaa kuvaa, joten malliksi pääsi isäni koura 🙂
”Katon” kulmasta päätettiin tehdä varsin loiva, ettei rakennelma nousisi liian korkeaksi.
Tästä alkaa jo näkyä yksinkertainen, mutta toimiva ja kaunis rakenne.
Olemassa oleviin aitatolppiin kiinitettiin molemmin puolin tanakat laudat…
Ja kattokaaret ruuvattiin niihin kiinni.
Alakuvassa näkyy sirkkeli, jota oli ah niin kiva huudattaa naapurien iloksi. Varsinkin sen, joka siistii pihaansa lehtipuhaltimella. Hah, lähtee sitä ääntä meidänkin pihasta!
Parimetrisiä sivulautoja tukemaan ruuvattiin tuet päihin ja keskelle kattokaaria.
Lopuksi läpi koko kaaren kiinitettiin poikkipuita, joihin köynnösten on helppo kiinnittyä. Aidan päällä olevan viiniköynnöksen yritän saada tähän uuteenkin kaareen ottaantumaan, mutta pitänee laittaa seuraksi vielä vaikka ruusupapua, krassia tai sitä jokapaikassa hehkuttamaani kelloköynnöstä.
Aikaa koko rakennelman kasaamiseen meni vajaa kaksi tuntia. Puutavara ostettiin metritavarana ja pätkittiin kotona sekä pohjamaalattiin ennen kasaamista.
PS: heti eilen kävi ensimmäinen naapuri ihailemassa ja luulenpa, että näitä saattaa kadunvarteen ilmaantua useampikin ;)