Tag: #aakkosrunoilua

Ihmettelen itseäni. Ilman iloako istuisin itsekseni? Ikävissäni itkisin? Ilta iskee ihmiseen ikävän. Ihmisen ikävän. Ihon ikävän. Irtosuhteillako iloa imisin iltoihini? Itsekkäästi. Ilmeilen irvokkaasti ihmetellen: Iloako?

Hullut haaskat huutavat hotellilla, häiritsevät hiljaista hetkeäni! Haluan hautautua häiriöttömästi huopani halauksiin, hengähtää hetken. Hiljaa höperöt!

Flegmaattinen flamenco floppaa farkkutyttön fanittaessa friikkiä frekvenssimodulaatiota. Fiilistelen flirttailevaa fagottia., friteeraan fusilleja fiinisti Fagerholmin förillä. Feteascalle fanfaarit. Feeling fine.  

                   Dreaming. Deittailin dataverkossa dekadenttiä diletanttia. Dynaamisesti, diivana, dominoin dialogia. Divaanilla delikaatisti diadeemissani dokumentoin dokaamistani. Drinkkejä, drinkkejä!  

Cool cat. Cappucinoa Caymansaarilla. Chansoneita Calais´ssa. Cha-cha-chata Cordobassa. Charmanttia! Chillaa Cecilia, chillaa.  

  Bistrossa. Basisti baretissaan bongaa barbimaisen blondin. Bacardia barokkityylisessä baarissa. Balladit balansoivat banaaliuden. Baby-baby bailataan!

Aamu. Aavistin aikaisin ahdistukseni, alati ankeutuvan. Aivoissani ailahtelivat alavat aapasuot, asettelin ahdistukseni ahjoon, annoin ankeuden altistua auringolle. Auringonvalo antoi armonsa. Asettauduin auringon aalloille, ahmin auvoista aikaa. Aamu.