Olga Kokko: Äitimaa
Olga Kokon Munametsä oli minusta ilmestymisvuotensa huippuja, harvemmin mikään kirja saa minua nauramaan ääneen ja vieläpä useampaan otteeseen, mutta Munametsä sai höröttämään oikein urakalla. Niinpä ilahduin suuresti huomatessani Kokon kirjoittaneen uuden kirjan ja nappasin sen luettavaksi/kuunteluun hetioitispaikalla varautuen jo etukäteen riemunpurskahduksiin sohvannurkassa kirjaa nautiskellessani. Kuinka väärässä olinkaan. Ei tullut naurumyrskyä, mutta tunnemyrskyjä kylläkin. Iloitsin. Olin […]