Tag: #omaelämä

  Halloween – Turha juhla, ameriikan hömpötystä, pakanallista hapatusta ja kaupallista riistoa! Voihan sitä Halloweenistä noinkin ajatella, mutta minä RAKASTAN Halloweenia! Olen myös vahvasti sitä mieltä, että jos ei itselle nappaa, niin sitten ei nappaa. EI kuitenkaan tarvitse mennä jakamaan paheksuvia mielipiteitään niille, ketkä juhlasta innostuvat ja sitä juhlistavat. Mikä hemmetti ihmisiä vaivaa, kun pitää […]

Olin suunnitellut kaikkea kivaa syyslomaviikolle:  ystävä  Brysselistä oli tulossa käymään vanhempiensa luona ja mikäs sen ihanampaa kuin istua viinillä höpöttämässä maailmaa paremmaksi tuntitolkulla, jälkikasvun kanssa oli tarkoitus tehdä koko päivän kirpparirundi, puolison kanssa kylpylöidä tai ainakin käydä mökillä jne jne. Ja sitten alkoi pienen pieni päänsärky naputella takaraivossa ja ohimoilla. Seuraavana päivänä se ei enää […]

kesä ei ole tuntunut loppuvan millään, mutta viime yönä lämpömittari kävi jo niin alhaalla, että aamuyöllä auton ikkunat olivat kuurassa. Jokohan syksy nyt saapuisi? Minä rakastan syksyä. Edes keväällä ei ilma tuoksu yhtä ihanalle, eikä valo ole yhtä upeaa. Vaahteroiden punaiset ja koivujen keltaiset lehdet saavat silmien värireseptorit suorastaan räjähtelemään riemusta. Ihanaa! Ihanaa on myös […]

Keväisellä Kreetan reissulla T. huomasi aurinkorasvaa selkääni levittäessään ”oudon” ihottuman/luomen, mutta en siihen sen kummemmin reagoinut. Mikä lie psoriläiskä. Kesäkuussa hieroja huomautti, että selässäni oleva ihottuma näyttää ärtyneeltä ja siitä tulee vähän verta, että kannattaisi käydä näyttämässä lekurille ehkä. Kai se sitten on käytävä, mietin ja varasin ajan terveyskeskukseen sairaanhoitajalle. Oletin että sh ottaa sellaisen […]

Huhtikuinen edelleen selvityksen alaisena oleva lonkkaongelma heitti talvella tehdyt kevät- ja kesäsuunnitelmat romukoppaan, koska kivun takia en pystynyt kumartumaan, kyykistymään tai pahemmin kirmailemaankaan saatikka kävelemään. Kesäkuussa tehty ihomuutoksen poisto ja osoittautuminen tyvisolusyöväksi rajoitti ensin parin viikon ajan uimista ja  loppuelämällisesti auringonottoa. Siihen päälle vanhempien vaihteleviin ongelmiin ja haasteisiin vastaaminen, niin a vot, johan oli lysti […]

Ajelen vanhempien luo tarkoituksena vaihtaa isän kipulaastarit, mutta niitä ei löydy mistään. Tai ei ainakaan lääkekaapista, mihin ne olen viime viikolla jättänyt. Kumpikaan ei ole laastareita ottanut saan kuulla ja äänenpainot ovat sekä isällä että äidillä suorastaan närkästyneitä. Heidän huushollissaan kukaan ei tee ikinä mitään, mutta esineitä ja asioita vaan ihmeellisesti katoaa.Liekö Poltergeist kyseessä. Niinpä […]

Paska kevät. Huhtikuussa katkesi vuoden alusta jatkunut piristävä lenkkelilyputki ”jonkin rikkimenemiseen” ja siitä lähtien on liikkuminen ollut yhtä tuskaa. Fyssarilla on käyty ja lääkärissä on käyty ja röntgenissä on käyty, särkylääkettä jos minkämoista nappailtu ja kepin kanssa klenkattu. Luut on ehjät eikä nivelrikkoakaan löytynyt, siinä ne positiiviset pointit. Mutta kun jalalle ei kärsi varata ja […]

Puolisen vuotta olen nyt elellyt tätä alkanutta uutta henkilökohtaista vuosikymmentäni – seitsemäskymmenes sellainen menossa siis. Alan ymmärtää äitiäni, kenen on ollut tosi vaikea tajuta omaa ikäänsä aina. Olen naureskellut jo iäisyyden hänen kommenttejaan siitä miten peiliin katsoessa yllättyy kuinka sieltä katsoo ihan eri ihminen mitä itse kuvittelee, mutta joskus sama ajatus vilahtaa todella omassakin päässä! […]

Helppo vastata tuohon kysymykseen ainakin meidän taloudessamme. Pitkäperjantaina  emme muuta perheen ikiaikaista perinnettä, vaan vietimme leffaillan kebabia syöden. Jos ei napa ratkea, nautimme jälkkäriksi palan persikka-rahkapiirakkaa.   Lankalauantaina syödään mitä kaapista löytyy, ehkä pastaa, nuudeleita tai joku keitto. Lauantain eväät ovat tarkoituksella hiukka kevyemmät, koska ”ruokapääsiäisemme” painottuu sukkasunnuntaille. Pääsiäissunnuntaina pöytään katetaan sahramiriisiä, pehmeäntulista karitsaa Intialaisittain, […]

Olin neljä päivää yksikseni kotosalla ja kun jokapaikassa oli vain omia sotkuja himistelin lähes joka päivä onnessani sitä kuinka pidänkään kodistamme. Ei Vonkis se ”unelmataloni” ole, siihen tämä on aivan liian nuori ja yksikerroksinen kaiken lisäksi, mutta vuosien mittaan tästä on tullut unelmakotini. Kompromissejahan se parisuhteessa eläminen on, joten  eihän meillä nykyisen näköistä olisi, jos […]