Kun on ”pakko” tehdä asioita, vaikka oman hyvinvoinnin kustannuksella
Mielialani on viimeiset viikot vaihdellut raivosta epätoivoon ja huolesta välinpitämättömyyteen kiitos äitini. Niin rakas on hän, mutta samalla niin raivostuttava, että välillä on ollut pakko kävellä ulos tilanteista, etten olisi mäjäyttänyt häntä lähimmällä käteensattuvalla esineellä otsaan. Kurpaltahan katkesivat vasemman ranteen luut, kun hän kompastui avoinna olevan astianpesukoneen luukuun (tai jotain vastaavaa) ja hän otti kaatuessaan […]