Tämä tuli niin äkkiä…jatkoon työhaastattelusta

Oranssi on todellakin voimaväri.

Aamuisen haastatteluni asuksi valikoitui lopulta harmaat farkut, musta toppi ja puolipitkä, Turkista ostettu, oranssi kudottu ”villatakki”.

Meitä taisi olla ryhmähaastattelussa tusina eri-ikäistä työnhakijaa, haastattelu kesti puolitoista tuntia ja kysymykset eivät olleet pahemmin muuttuneet elämäni aikaisemmista haastatteluista.

Esittele itsesi, osaamisesi.
Miksi juuri sinä olisit hyvä valinta?
Paras myyntikokemuksesi?
Millainen on hyvä myyjä?

Vastattiin vuorollamme tai juttelimme ryhmässä.
Kysyttäessä kielitaitoa, millä pystyy toimimaan asiakastilanteissa, olin ryhmäni AINOA, joka puhui ruotsia!!

Lopuksi haastattelija kysyi:
Asteikolla 1-10, kuinka paljon haluan saada tämän työn?

Työ vaikutti mielenkiintoiselle, mutta yllätyksekseni siihen kuuluukin myös out-puheluja, ei pelkästään asiakkaiden kysymyksiin ja avuntarpeisiin vastaamista. Lähes kaikilla muilla haastateltavilla oli myyntikokemusta, puhelinmyyntiä tai konkreettista, joten olin selkeästi altavastaajana sillä osa-alueella.
Ja taisin kyllä sanoakin, että inhoan puhelinmyyntiä, eikä minusta ole tuputtamaan ihmisille asioita jonkin sapluunan mukaan.

Että se siitä haastattelusta.

Paitsi että soittivat juuri, että haluavat minut huomenna toiselle kierrokselle, henkilökohtaiseen haastatteluun.

APUA!