Uskollinen asiakas eli 1. kerta parturissa puoleentoista vuoteen

Viimeisen puolitoista vuotta on sekä omani, että tyttären pääkarvoitus saanut elää omaa elämäänsä, koska kampaajamme jäi äitiyslomalle ja lopetti toimintansa vanhassa paikassaan. Hiukseni olivat aivan asialliset, jos niitä jaksoi vähän kihartaa, mutta enhän minä sellaista jaksa jatkuvasti. Wash and go on periaatteeni arjessa.
Ja alla olevassa kuvassa on lopputulos.

Minulla on Susirajalle muutettuani ollut tasan kaksi parturia/kampaajaa. Ensimmäinen oli vanhempieni naapurissa kotinsa yhteydessä pitänyt parturikampaaja, jonka luona kävimme koko perhe. Tyttären tullessa murrosikään aloimme kaivata ehkä hiukan moderninpaa kampaajaa ja työkaverin kauniisti leikattuja hiuksia ihailtuani sain häneltä uuden kampaajan osoitteen.

Uusi kampaaja osoittautui aivan ihanaksi ihmiseksi ja taitavaksi ammattilaiseksi. Niinpä siirryimmekin sujuvasti hänen asiakkaikseen ja olimme oikein tyytyväisiä ”löytöömme”.
Olen varsin tee-se-itse-henkinen kuontaloni kanssa, joten kauhean villejä ideoita ei uusi kampaajamme Laura ole minun kanssani ikinä päässyt toteuttamaan, mutta tyttäreni hiukset ovat hänen käsittelyissään saaneet uusia rohkeita leikkauksia useampaankin otteeseen. Puhumattakaan todella upeasta Vanhojenpäiväkampauksesta!

Mutta elämä kulkee kulkuaan ja eräänä päivänä hän sitten otti ja jäi äitiyslomalle.
Koko hänen äitiyslomansa aikana en käynyt parturissa, muutaman kerran saksin itse kauheimpia hapsuja latvoista, mutta muuten letti sai hapsottua aivan rauhassa.

Onneksi alkusyksystä saimme ilmoituksen, että Laura palaa sakset terotettuina uusiin tiloihin toimimaan! Voi sitä onnea!

Neiti 21-vee kävi leikkuuttamassa oman kuontalonsa linjakkaaseen muotoon jo aiemmin, mutta minä sinnittelin hapsiaisteni kanssa PinUp-kurssin loppukuvauksiin asti, että kampaukseen olisi mahdollisimman paljon karvaa
kääneltäväksi. PinUp-kurssi paketoitiin reilu viikko sitten ja minä varasin ajan.

Viime maanantaina istahdin viimein Lauran käsittelyyn. 
Olin vähän makustellut, josko leikkuuttaisin vaihteeksi etuhiukset, mutta reumalääkitys (ja ikä?) on ohentanut hiuksia sen verran, että kysyttyäni ammattilaisen mielipidettä, päädyin pitämään sivujakauksen ja vain siistimään pituudet.
Ja kun nyt vielä sain luvan biologisen lääkityksen aloittamiseen, en voi yhtään tietää miten se vaikuttaa hiuksiin, toivottavasti positiiviseti, mutta hieman epäilen että ”suattaapi käydä just toistepäin”.

Siistihän tästä tuli. Iloitsen siitä, että vaikka hiukset lyhenivätkin paljon, näyttävät ne edelleen pitkille. Ehkä olisi voinut leikata enemmänkin, mutta aloitettiin varovasti…