Veera Nieminen: Ei muisteta pahalla


Veera Niemisen Avioliittosimulaattori oli kovasti mieleeni ja innolla aloin lukea myös hänen toista kirjaansa "Ei muistella pahalla". Huumoriteokseksi tätä toistakin on mainittu, mutta ei minua paljon naurattanut kirjaa lukiessa.

Päähenkilö Piipen mopo keulii siihen malliin jätetyksi joutumisen jälkeen, että oksat pois. Mitään koomista tai huumoria en itse onnistunut hänen yksin tai ystäviensä kanssa tehdyistä tempauksista repimään, Piipen touhut kun tuntuivat liiaksi oikeasti mieleltään järkkyneen ihmisen toimilta.
Tunne, jota kirja minussa herätti oli lähinnä sääli.

Otin Piipen ajatukset ja pohdinnat liian tosissani ja minulle tuli paha olo tutustuessani hänen ajatusmaailmaansa ja käsityksiinsä itsestään ja parisuhteestaan. Vaikka miten olikin kyse fiktiosta, en pystynyt irtaantumaan ikävästä fiiliksestä, että kirjassa tavallaan ihannoitiin häiriintynyttä käytöstä ja "onnellinen loppukin" oli minusta todella surullinen.
Stalkkaamisen ja ääliöimäisten tempausten seurauksena itsekin vähän tästä maailmasta irronneen exän palaaminen vinksahtaneen Piipen luo oli pelottavaa, ahdistavaa ja säälittävää.

 Teksti oli sujuvaa ja kieli muutenkin nautittavaa, ehkä kirja onkin oikeasti hauska ja minun katsantokantani vain tällä hetkellä jotenkin synkkä...

Kirjailija: Veera Nieminen
Julkaistu: 2018
Kustantaja:
Tammi
Sivumäärä: 202

 

Kommentit

HM
rakastan rakastan

Kiitos kirja-arvostelusta, mä arvostan niitä joka krt ihan yhtä paljon. Etenkin kotimaisia, ostan niitä itselleni ja ilahdun sun tärpeistä ettei tule turhia (kalliita) huteja.

Suttastiina

Heii! Ihana kuulla sinustakin pilkahduksia <3

*Juulianna* (Ei varmistettu)

Just ja sanalleen samaa mieltä!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.