Working Moms & Never have I ever

Iltojen viiletessä asetuin mökillä mukavaan nojatuoliini, nostin jalat kissanraapimapuun päälle  ja nappasin Netflixin auki.

Ilahduin suorastaa ylenmääräisesti huomatessani että lempisarjani ”Working Moms” neljäs kausi oli ilmestynyt katsottavaksi. Jos et ole vielä tutustunut näihin mahtaviin naisiin, on edessäsi nautinnolisia hetkiä!(kuva Wikipedia)
Kanadalaisessa sarjassa seurataan Katen, Annen, Frankien ja Jennyn elämää äitiysloman aikana ja töihin paluun jälkeen. Vauva-arkea ja parisuhdetta käsitellään niin ylämäessä kuin alamäessä, tunteista ja ajatuksista puhutaan suorasukaisesti, huumori on välilä kyynistä, mustaakin, mutta ainakin itselleni hervotonta ja hersyvää.
Rakastuin näihin naisiin heti ekan kauden ensimmäisistä ruuduista ja mietin että tämä räyheän rosoisen erilainen kuvaus naisten vauva-arjesta, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, kehon muutoksiin suhtautumisesta, parisuhteista, epävarmuudesta äitiydestä ja työroolista  ja kaikesta niihin liittyvästä olisi oivallista ”opetusmateriaalia” uusille äideille, joille kenties jostain naistenlehdistä tai vauva.fi -palstalta  on iskostunut kliseinen kuva siitä että äidin pitää olla aina tyytyväinen ja äitiys on alati autuaaksi tekevä tila. Not.

***

Aivan toiseen maailmaan heitti  sen sijaan uusi tuttavuus Never have I ever – sarja.
Sarja perustuu löyhästi toisen kirjoittajan Mindy Kalingin omiin kokemuksiin ja kuvaa millaista/miten monimutkaista (ja äärettömän viihdyttävää katsojalle) voikaan olla elämä Intialais amerikkalaiselle teinitytölle.
Tarina keskittyy 15-vuotiaan Devin elämään. Devin isä on kuollut hänen aloittaessaan high schoolin ja  hän menetti kävelykykynsä kuukausiksi shokin vuoksi, tästä syystä ensimmäinen kouluvuosi oli hänelle painajaismainen. Toisen vuoden alussa hän päättää että kaikki muuttuu, mutta suru isän kuolemasta on käsittelemättönä taustana kaikelle. Matkalla päämäärään ”tulla suosituksi” on monta mutkaa ja  suhde kontrolloivaan äitiin, kauniiseen serkkuun, parhaisiin ystäviin ja ihastukseen joutuvat koetukselle moneen kertaan.
Juoni on toki ennalta-arvattava, mutta niin raikkaasti toteutettu että se ei häiritse.Intialaisen kulttuurin sekoittuminen teinielämään tuo kutkuttavan mausteen kaiken sekaan.
En malta odottaa kakkoskautta!
(kuva wikipedia)