Aluksi luulin, että kaikki menee pieleen. Oksensin ja ripuloin lauantaina myöhään illalla ja luulin, että joudun vielä perumaan tai siirtämään koko haastattelun. En siis oikeasti ollut näin jännittynyt, vaan lapsi oli tuonut päiväkodista noroviruksen. Nukuin koko sunnuntaipäivän, mutta ihmeellisesti olin maanantaina jo täysin pirteä ja tuntui siltä, että olin ihan kunnossa.

Haastattelu meni mielestäni oikein hyvin. Haastattelija suhtautui minuun myönteisesti ja kertoi suoraan olevansa kanssani samaa mieltä monesta asiasta. Muuten haastattelu sisälsi aika paljon koulutuksen esittelyä, mikä sekin oli kyllä erittäin tarpeellista ja kiinnostavaa. Motivaationi vain lisääntyi, ja nyt odottelen korkeintaan loppuviikkoon, jolloin viimeistään tulee tieto, pääsinkö hakemaani työvoimakoulutukseen. Olen varovaisen toiveikas, mutta taas pitää varoa, etten pettyisi!

Tänään sain kutsun hakemani kolmannen työvoimakoulutuksen haastatteluun. Onneksi haastattelu olisi vasta sen jälkeen, kun olen saanut tiedon, pääsenkö tähän toiseen koulutukseen. Olen kyllä sitä mieltä, että haluaisin kovasti siihen. Minulla on siis vielä tämä kolmas koulutus eräänlaisena oljenkortena. Ja muitakin mahdollisuuksia on. En ole saanut tietoa vielä edes kaikista hakemistani kesätyöpaikoista, vaikkakin hiljaisuus puhuu jo puolestaan.

Edelleen saa pidellä peukkuja!

Minulla on siis ensi viikolla haastattelu työvoimakoulutukseen. Kerroin tästä jo viime viikolla täällä blogissa heti, kun sain tiedon asiasta.

Eilen kävin kampaajalla. Aluksi ajattelin, että se ei olisi välttämätöntä, koska haastattelu on etänä. Toisaalta peruin joulukuulle varaamani kampaaja-ajan, kun irtisanouduin ja ajattelin, että tukalla ei nyt ole niin paljon väliä, kun ei ole työpaikkaakaan, johon mennä.

Oli ihana käydä kampaajalla pitkästä aikaa! Sen lisäksi, että hiukseni värjättiin ja latvat leikattiin, sain hyvää kahvia ja lukea mielenkiintoisia sisustuslehtiä sillä välin, kun odotin, että väriaine vaikuttaa. Tällaisia hemmotteluhetkiä minulla on ollut todella harvoin, ja huomasin, että tämä tuli kyllä tarpeeseen.

Muuten olen valmistautunut haastatteluun lukemalla hakemani työvoimakoulutuksen kuvausta ja omaa hakemustani sekä miettimällä kysymyksiä, joita voin tehdä haastattelussa, kun tai jos tulee sellainen hetki, jolloin kysytään, onko minulla jotain kysyttävää. Kysymyksiä ei ole ollut vaikea miettiä, sillä minulla on ihan oikeasti kysyttävää.

Vaatteita en ole vielä paljonkaan miettinyt, vaikka niilläkin on varmaan jotain merkitystä. Pääasia on, että ne ovat siistit ja asialliset, eivätkä kiristä mistään.

Minulla on onneksi hyvin aikaa ennen haastattelua, joten ehdin laittaa tukan nätisti ja meikata. Kai sellainen lisää itseluottamusta, vaikka en tiedä, kuinka paljon laittautumiseni näkyy etätapaamisessa.

Nyt vain peukut pystyyn, että haastattelu menisi hyvin!