Työvoimakoulutuksen hyvät puolet
Aluksi haluan mainita, että opintojeni päämäärä on saada työpaikka. Koska olen alanvaihtaja, olen huomannut, että ehkä paras ja nopein keino päästä uudelle alalle, on uusien opintojen kautta. En kuitenkaan jaksaisi alkaa viettää uutta viittä vuotta yliopistossa korkeakoulututkintoa opiskellen. Sen sijaan ammatillinen tutkinto tai sen osa kuulostaa järkevältä.
Olen kertonut täällä työvoimakoulutuksiin hakemisistani. Hain tänään vielä varmuuden vuoksi kolmanteen työvoimakoulutukseen, koska haastatteluni toiseen työvoimakoulutukseen on vasta sen jälkeen, kun tämän kolmannen hakuaika päättyy. Varmistelen siis sitä, että jos en pääse toiseen hakemaani koulutukseen, voin ehkä päästä tähän kolmanteen. Entä mitä jos en pääse kolmanteenkaan? Sitten haen ehkä neljänteen, jonka olen jo selvittänyt, vaikka se ei ehkä ole aivan sitä, mitä haluan. Lisäksi se on eri paikkakunnalla kuin millä asun, eli joudun selvittämään, olenko edes oikeutettu hakemaan tähän koulutukseen. Lähtökohtaisesti ajattelen, että jos koulutus on mahdollista suorittaa kokonaan etänä, minun ei tarvitse olla koulutuspaikkakunnalla. Asia on kuitenkin hyvä varmistaa.
Kirjoitan tähän vielä työvoimakoulutuksen määritelmän: ”Työvoimakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille yli 20-vuotiaille työnhakijoille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa. Työvoimakoulutuksen tavoitteena on suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai näiden osia.” Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että työvoimakoulutuksessa on kaksi erityisen hyvää asiaa: mielestäni on hyvä asia, että siinä suoritetaan ammattitutkinnon osia. Mielestäni yliopisto-opiskelu on jopa turhan teoreettista, kun tavoitteena on mahdollisimman nopea työllistyminen. Toinen hyvä asia on se, että työvoimakoulutuksen ajalta voi saada työttömyysetuutta jopa korotettuna, kun siitä on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Tämä on asia, joka minun pitää muistaa hoitaa työkkärin oman virkailijani kanssa, mikäli pääsen koulutukseen.