Täältä tullaan marraskuu!
Sain syntymäpäivälahjaksi puolen vuoden lahjakortin erääseen äänikirjasovellukseen. Se tuli kyllä niin tarpeeseen, kun elämään tuli tällainen yllätyskäänne ja aikaa on ollut yllin kyllin.
Olen kuunnellut muutaman romaanin mutta myös roppakaupalla erilaisia elämäntaito-oppaita saadakseni tolkkua sisäiseen kaaokseen. Oppaita onkin joka lähtöön, mutta muutamia helmiäkin on joukosta löytynyt. Oikeastaan jo johdannon kuuntelemalla saa selvyyden, onko kirjalla minulle mitään uutta tarjottavaa vai jankkaako se jenkkityylisesti lukijalle samoja iskulauseita luvusta toiseen kuin pikkulapselle.
Voisin tehdä ihan oman suosituspostauksen noista omasta mielestäni kelpoteoksista. Tähän ajattelin kuitenkin listata muutamia asioita, jotka ovat kolahtaneet minulle nyt tässä lokakuun pimeydessä ja haastavassa elämäntilanteessa ja antaneet puhtia ja armollisuutta alkaneeseen marraskuuhun.
Blogien lukijoissa on varmasti paljon niitä, jotka ovat lukeneet samat opukset. Siksi listaankin tähän nyt vain ne ajatukset, jotka ovat antaneet minulle voimaa, en mitään yleispäteviä neuvoja. Ehkä nämä silti voivat toimia jollakulla muullakin.
1. Tee tärkeimmät asiat aina aamupäivästä. Aivot ovat virkeimmillään aamusta ja silloin kannattaa tykittää keskittymistä vaativia asioita, eikä jäädä odottelemaan mahdollista ”parempaa hetkeä”. Jos inspiraatio iskee illalla, niin mikäs siinä, mutta illaksi ei kannata jättää mitään suuritöistä.
2. Inspiraatio syntyy tekemisestä. Kun tarttuu ja aloittaa, se vie pian mukanaan. Luovu kokonaan ajatuksesta, että aloittamisen kuuluisi olla mukavaa. Mukavuus ja flow tulevat ajan myötä mutta aloittaminen on yleensä aina kivuliasta. Ensimmäiset askeleet on tavallaan otettava joka päivä uudelleen mutta jalat vahvistuvat päivä päivältä.
3. Onnellisuutta ja helppoa elämää ei kannata tavoitella. Helpon elämän ja onnellisuuden tavoitteleminen on huono haave ja arvona ontuva. Se ei oikeastaan kannusta ottamaan haasteita vastaan, ei auttamaan muita, ei ponnistelemaan, vaan hakemaan helppoa nautintoa tai vaihtoehtoisesti tarttumaan sellaisiin asioihin, jotka ”ehkä tekevät minut onnelliseksi kun saavutan ne”, jolloin itse tekeminen on vain suorittamista. Merkityksellinen elämä on eri asia kuin helppo elämä.
4. Tartu asioihin, jotka jännittävät hyvällä tavalla ja joita et ihan vielä osaa.
5. Tee lista ”sisäisestä sääntökirjastasi” ja mieti mitä arvoja nämä säännöt palvelevat ja voisiko säännöistä joustaa esim. 40 prosenttisesti tai ehkä luopua kokonaan. Esim. ”En saa koskaan painaa yli 60 kiloa tai…” ”En saa koskaan itkeä työkavereiden edessä tai…” ”En saa koskaan suuttua ryhmätyötilanteissa tai…” ”En saa koskaan olla ruma ja rönttöinen kun menen ihmisten ilmoille tai…” ”Minun on urheiltava vähintään neljä kertaa viikossa tai…” Tämä oli omalla kohdallani hyvin avartava tehtävä. Tajusin, että pääni on täynnä tällaisia absurdeja sääntöjä, joilla toki on aina jokin tarkoitusperä, mutta jotka voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa ihan järjetöntä itsekritiikkiä, ”kun mokaa” tai absurdia pakkotoimintaa.
6. Työskentele aktiivisesti ja systemaattisesti itsekriittisyytesi, perfektionismisi ja junnaavien itseäsi mollaavien ajatustesi kanssa ja muuta siten aivojesi toimintaa parempaan suuntaan.
7. Tutustu aivojesi toimintaan ja ole hellempi aivojasi kohtaan. (liian alkoholin välttäminen, ruokavalio, ajattelun muuttaminen, hengitys, meditaatio, huoltava liikunta, nauru, lepo, mielekkäät haasteet ja ihmissuhteet.)
8. Radikaali sopeutuminen asioihin, joille ei itse voi mitään ja toimeen tarttuminen asioiden suhteen joille voi.
9. Joogaa ja kävele.
10. Hyväksy se, että oppiminen ja oma keskeneräisyys on kivuliasta mutta kukaan muu ei ole niin kriittinen omien mokailujesi suhteen kuin sinä itse olet.
11. Kehitä itsellesi superlempeä mielikuvitusystävä ja tsemppari, joka ottaa sinua kädestä kiinni, kun olet astumassa vaikean kynnyksen yli ja paijaa ja lohduttaa sinua, kun kaikki menee päin persettä tai kun olet surullinen.
12. Ota askel taaksepäin ja hengitä, mene vaikka kävelylle, kun olet tekemässä jotain impulsiivista ratkaisua, joka ei oikeasti johda haluamaasi suuntaan. Tunne tunteet läpi mutta älä reagoi tunteiden vaatimalla tavalla, jollei tilanne oikeasti vaadi sitä. (Reagoi juoksemalla pakoon, jos sinua uhataan puukolla, mutta älä reaagoi juoksemalla pakoon, jos saat pomolta rakentavaa kritiikkiä.) Analysoi tarvittaessa tilanteen kaikki puolet tunteiden tasaannuttua ja tee päätös rauhallisin mielin, harkinnan ja nukutun yön jälkeen.
Kirjat, joihin tekstissä viittaan ja joita voin suositella:
Ronnie Grandell: Irti itsekritiikistä
Liisa Uusitalo-Arola: Uuvuksissa
Joe Dispenza: Luo itsesi uudelleen