Mukavia asioita tällä hetkellä
Edeltävä viikko on ollut henkisesti jotenkin rankka, vaikkei mitään sen suurempaa ole tapahtunutkaan. Olen ollut kaksi kuukautta flunssakierteessä ja odotettu arki eli treenit ja tanssitunnit, eivät sitten päässeetkään alkamaan matkan jälkeen.
Helmikuu meni influenssaa sairastaessa, vain muutamia kertoja pääsin töihin ja maaliskuussa tuli sitten uusi flunssa. Matkalla hieman paranin, mutta viime viikon on taas ollut huono olo ja pientä kuumetta. Äsken kävin ulkona sitten keskiviikon, kävelylenkillä auringossa. Tuntui ihanalta, mutta samalla mietin, kostautuuko tämä nyt taas jonain uutena keuhkopöhönä.
On ollut myös jotenkin ontto, yksinäinen ja tyhjä olo. Usein keväisin aiheutan itselleni tällaisen tyhjän tilan tavoitteenani milloin mitäkin, nyt se oli keskittyä täysillä tanssitreeniin, taiteen tekemiseen ja pääsykokeisiin. Nyt kun en ole päässyt treenaamaan, on joka päivälle täytynyt löytää sisältö muualta. Olen myös oleillut todella paljon yksin kotona, koska kylmä viima on saanut minut heti sairastumaan uudelleen.
Huolimatta siitä, että edellinen viikko on ollut henkisesti haastava mökkihöperöitymisineen, onhan tässä juuri nyt mukaviakin asioita, joista nauttia.
1. Ehdin ja jaksan vihdoin siivota ja laittaa kotia kuntoon!
Kämppä on ollut viimeisen vuoden ajan ihan hirveässä kunnossa. Olen tehnyt niin paljon töitä, etten ole oikein mitään muuta jaksanut. Siivoaminen on ollut lähinnä keskilattian imurointia kerran kuukaudessa. Varmaan sairastan jo ihan sen vuoksi, kun täällä on ollut niin likaista. Mulla on myös ihan hulluna vaatteita. Niitä on nyt pakko karsia kirpputorille lähiaikoina. Vaatteita lojuu joka tuolilla ja tasolla. Myös kirjoista on pakko heittää osa pois, samoin on vietävä vanhempien luokse heiltä saatuja marjoista tyhjentyneitä muovipurkkeja. Viime viikolla jo vähän aloitin vaatekaappien ja keittiön siivoamista, niissä riittää työsarkaa, joskaan ei se nyt ihan elämänsisällöksi asti riitä.
2. On aikaa lukea ja kirjoittaa
En ehtinyt vuoteen kirjoittaa tätä blogia. En myöskään viime vuoden aikana lukenut paljoakaan. Työpäivän ja tanssituntien jälkeen katselin lähinnä netflixiä. Äänikirjoja ja kuunnelmia sentään olen kuunnellut melko paljon. Pitkän flunssailun ja matkan seurauksena sain lukuintoni takaisin ja nyt en taas jotenkin jaksa yhtään katsella elokuvia. Tuli varmaankin kiintiö täyteen viime vuoden aikana.
3. Kevät
Kevät on edelleen lempivuodenaikani, vaikka monena keväänä on ollut jotenkin henkisesti rankkaa. Pääsiäisenä minulla on ollut aina tapana mennä vanhempien luokse Pohjanmaalle ja taidan mennä tänäkin vuonna. Onkin heitä jo ikävä!
4. Rohkeus toimia ja odottava tunnelma
Ikä on tuonut jotenkin sellaisen olon, etten enää jaksa pelätä, enkä lykätä asioita. En myöskään jaksa käyttää aikaani ja energiaani turhuuksiin. Toki vastapuolena on se, että joka toinen hetki tunnen olevani jo liian vanha moneen asiaan, mutta toisaalta on sellainen olo, että ”nyt tai ei koskaan”. Se ei tietenkän ole edes pelkkä tunnelma, vaan ihan tosiasia, että en ole mikään nuori enää. Nyt on pakko toimia.
5. Terveellinen syöminen
Kerrankin on aikaa ja energiaa laittaa ruokaa ja miettiä mitä syö. Flunssakierrekin pakottaa nyt vähän miettimään, että mitä hittoa on vialla, kun en parane. Olen nyt parin viikon sisällä lisännyt kuitua, vihanneksia ja kaikenmaailman viherjauheita ruokavaliooni ja jättänyt lähes kaiki herkut pois. Katsotaan, miten käy. Olen tuntenut itseni ja kasvoni aika turvonneeksi viimeaikoina ja herkkujakin on tullut syötyä viime vuosien aikana paljon. Ei ole pahitteeksi vähän karsia.
6. Soolon tekeminen
Tämä pyörii alitajunnassani jatkuvasti ja muhii siellä. En ota soolosta hirveitä paineita, vaan teen sitä aina, kun inspiraatio iskee ja silloin, kun treensali on mulle varattu, mutta aion tehdä sen kuitenkin kunnianhimoisesti ja tosissaan. Kunhan nyt vain olisin taas kunnossa, niin pääsisin sitä tekemään!
7. Stressittömyys ja lepo
Vaikka vapauden kääntöpuolena onkin nyt jonkinlainen tyhjyys, alakulo ja ajoittainen yksinäisyyden tunne, tuntuu, että tämä vaihe on nyt käytävä läpi, että pääsen seuraavalle askeleelle. Mun on nyt pakko levätä vielä hetki ja ottaa rennosti, että paranen. Ehkä sitten taas, kun kuntoudun ja pääsen kämpästä ulos, sosiaaliset tilanteet ja projektit lisääntyvät itsestään, vaikken kokopäivätyössä olekaan.