Vuosi 2020 valokuvina

Tämä vuosi alkoi oman Malenkiteatterin proggiksen valmistamisella. Ensi-ilta oli päätetty pitää 10.4. 2020, mutta sattuneesta syystä se peruuntui, niinkuin kaikki muutkin näytökset. Katsotaan josko saisimme esityksen ensi-iltaan tälle keväälle! Mainoskuvat ehdimme kuitenkin ottaa ja niistä tulikin hienoja! Kuvat otti Xavier Bambú Locquet Vandenberghe.

Esitys tulee muuttumaan melko paljon, ja kokoonpanokin hieman vaihtuu. Joudumme siis todennäköisesti ottamaan täysin uudet kuvat. On kuitenkin hienoa, että viime talven treeneistä jäi muistoksi hienot kuvat ja myös muutamia pieniä videoteoksia.

 

Helmikuun opiskelin elokuvanäyttelemistä Outokummussa. Lokaatiot olivat kirkko ja hautausmaa. Vessaselfie on otettu sen jälkeen, kun kuvattiin pitkään ulkona kovassa pakkasessa ja uitin sen jälkeen varpaitani kuumassa vedessä. Kuukausi oli tosi hauska ja sosiaalinen, vaikka kurssi oli kyllä näyttelijäntyöllisesti melko turha ja suunnattu ehkä enemmän tekniikan opiskelijoille. Hauskaa oli, että sain näytellä leffan nuorinta roolihahmoa, vaikka olin lähes 20 vuotta vanhempi kuin suurin osa porukasta. Unohdin sanoa castingissa ikäni!

 

Nämä keväiset kuvat on otettu itseasiassa juuri sinä päivänä kuin meillä olisi pitänyt olla ensi-ilta, eli pääsiäisenä 2020. Ensi-iltakiireiden sijaan teimme metsäretken Sipoonkorpeen. Tunnelmat olivat melko omituiset, tyhjät ja ristiriitaiset, mutta tuossa vaiheessa kotoiluun oli jo taas tottunut. Retkeily metsässä piristi!

 

Tämän vuoden henkireikä on ollut kylmissä vesissä uiminen kaverin kanssa. Kuva huhtikuun alkupuolelta Pikkukoskelta.

 

Toukokuussa, kun Uudeltamaalta pääsi taas poistumaan, haettiin mun kamat pois Joensuusta ja tulomatkalla käytiin katsastamassa Veijo Rönkkösen perustama Parikkalan patsaspuisto. Aivan mahtava paikka! Rönkkönen on taiteillut 560 patsasta tuonne puistoon, suosittelen käymään!

 

Juhannus oli ihana, vaikka muistan olleeni tosi väsynyt ja siksi vähän epäsosiaalisella tuulella. Onneksi kuitenkin skarppasin, koska sen jälkeen ei ole paljoakaan kavereita tullut nähtyä! Oltiin pienellä porukalla partiolaiskämpillä, tehtiin tosi hienoja kukkaseppeleitä ja grillailtiin. Ihana pieni tauko kaikesta eristäytymisestä.

 

Juhannuksen jälkeen mökkeiltiin Verlassa. Oli helle ja tuosta viikonlopusta jäi mukavat ja leppoisat muistot!

 

Heinäkuu ja elokuun alku sisälsivät kirsikanpoimintaa mökillä ja tanssipedan viimeisiä loppurutistuksia portfolion ja loppuesseen muodossa.

 

Elokuun lopun ja syyskuun kokonaisuudessaan opiskelin näyttelinjäntyötä ruotsiksi Tryckiksellä ja asuin Karjaalla. Kuukausi oli tosi mahtava! Ehdin tehdä myös demon kevään esityksestämme osin ruotsiksi ihanan kämppiksen ja luokkakaverin kanssa. Tarkoitus oli asua koko vuosi Karjaalla ja palautella ruotsinkieli kunnolla mieleen erilaisten proggisten myötä, mutta opinnot sisälsivät niin paljon fyysistä rasitusta, ettei tämänhetkinen terveydentila antanut myöten.

 

Syksyllä olen jatkanut esityksen valmistelemista itsekseni, etsinyt töitä ja jatkanut opintoja verkkokursseina ja Avoimessa TeaKissa.

 

Studiokuvauksissa käynti, roolituspalveluun rekisteröityminen ja työnhaun aloittaminen marras-joulukuussa ovat pieniä askelia ihmiskunnalle mutta minulle työvoitto ja askel pitkään jatkuneesta erakkoelämästä ulos maailmaan. Studiokuvat otti mainio Ilkka Vuorinen.

Vuonna 2021 on aika tarttua asioihin ja pistää potentiaali todella käyttöön.

Ihanaa uutta vuotta kaikille!

hyvinvointi ajattelin-tanaan hopsoa teatteri