Hysteeriset naiset

Peilistä haalistuneet silmät vailla kirkkautta. Suttuinen vaikutelma, ei ääriviivoja. Kuin aave. Harmaa iho. 

Hän on käpertynyt valkoiseen lakanaan sikiöasentoon. Jäätävä hermokipu vasemmassa jalassa. Kukikas tapetti pyörii. Sydän hakkaa. Päässä vihloo. Etoo. On vain hengiteltävä. Ei se hengittelemällä katoa.

Kukaan ei odota häneltä enää mitään, onneksi. Ainoa ihminen, joka odotti häneltä jotakin, oli isä ja hänkin on nyt kuollut. 

Hän voi maata tässä. Tässä vain ja olla. Siinäpä se. Human being. Sellainen hän on. Ei missään nimessä human doing. Jossain vaiheessa hän on nukahtanut ja herää aamukahdelta litimärkänä hiestä. Hän raahautuu vaihtamaan yöasun kuivaan ja hoippuu sitten takaisin sänkyyn. Hän herää vielä yhden kerran yöllä haukkomaan henkeään ja nukkuu sitten vielä 12 tuntia herätäkseen hyvin väsyneenä. 

Eihän elämää voi näin elää. Eihän tämä ole mitään elämää tämä tämmöinen.  Hän itkee hieman.

Ei se itkemällä katoa. 

Kaikki ne kuvaukset väsyneistä naisista, jotka on historian saatossa leimattu melankolisiksi tai hysteerisiksi. Hän ei kiellä melankolian olemassaoloa, mutta entä jos se olikin monen kohdalla oikeasti faktista energian puutetta? Jos ihmisellä ei ole piiruakaan energiaa, tämä saattaa vaikuttaa surulliselta, laiskalta, apaattiselta, saamattomalta, depressioon taipuvaiselta. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta. Kun energiaa ei ole, sitä ei ole. Ei siinä iloisuus ja motivoituminen auta. Jos energiaton ihminen yrittää elää kuin terve, ennen pitkää hän kuolee pois. Aika nopeasti itseasiassa. 

Jos kissalla tai koiralla on virus tai neurologinen sairaus, se on virus tai neurologinen sairaus. Sairaus ei ole kissan tai koiran itse itselleen aiheuttama, eikä kieli vääristä ajattelutavoista. Jos naisihmisellä on virus tai neurologinen sairaus, se on hysteriaa, somatisaatiota tai elämätöntä elämää, traumoja ja patoutumia, joista pääsee eroon aivojen uudelleen asemoinnilla, ajatteluvirheiden korjaamisella ja vähän reipastumalla sekä lisäämällä liikuntaa. Että mitä että. 

Hän tietää olevansa tyhmempi kuin ennen. Hänen aivonsa toimivat kuin seinään heitetty raaka kanamuna. Ei toivoa saada mitään kiinnostavaa ja erityislaatuista ilmoille, paperille tai koneelle. Sen sijaan hänen suustaan pääseee lapsuksia, joita hän ei tarkoita, hän kynäilee aamuisin latteuksia latteuksien perään ja sen jälkeen päivä onkin jo ohi. 

hyvinvointi ajattelin-tanaan terveys teatteri