Jotain hyvääkin – yhteenvetoa tästä vuodesta

Vaikka tämä vuosi on ollut aika omituinen ja erakkomainen, on tässäkin vuodessa ollut monenlaista hyvää:

Tammikuussa sain tehtyä esitykselle alustavan dramaturgian, varattua tilat, suunniteltua treeniaikataulut, tehtyä treenisuunnitelmat ja aloiteltua hieman äännisuunnittelua. Tammikuu oli toki aika yksinäinen, kun keskityin vain ja ainoastaan esityksen vamistelemiseen, mutta oli tietenkin myös hyvä, että sai ihan rauhassa keskittyä vain yhteen asiaan.

Helmikuussa oli leffanäyttelemisen kurssi Outokummussa. Kurssi sinänsä oli näyttelijäntyöllisesti aika turha, mutta muuten meillä oli ryhmän kanssa tosi hauskaa. Viikolla opiskelimme Okussa, illat vietin Joensuussa ja viikonlopuksi tulin junalla Helsinkiin. Aloitimme tammikuun lopulla esitystreenit ja treenasimme kaikki viikonloput maaliskuun 15. pv. asti. Helmikuu oli siis aika rankka, mutta opettavainen! Lisäksi oli vielä tuolloin tanssipedaopinnot käynnissä. Olinkin kyllä aika tööt siinä vaiheessa, kun pandemia alkoi ja kun ensi-ilta peruuntui.

Maaliskuun puoliväliin asti vielä treenasimme esitystä täydellä tohinalla, otimme mainoskuvat ja mulla oli täysi työ treenisuunnittelun, dramaturgian, äänisuunnittelun ja koreografioiden kanssa. Sitten iski pandemia ja sainkin levätä kunnolla. Otin maaliskuun lopulla työn alle rästiin jääneet tanssipedan esseet.

Huhtikuusta ei valitettavasti jäänyt hirveästi hyviä muistoja. Pandemia jatkui aina vaan. Taisin vain tehdä tanssipedan tehtäviä, lukea ja kävellä paljon. No, hyvää oli tietenkin aurinko ja kevät ja myös tanssipedan mentoritapaamiset ja zoom-luennot.

Toukokuussa päästiin vihdoin hakemaan mun tavarat Joensuusta ja tapasin opiskelukavereita. Oli mukava erakoituneen huhtikuun jälkeen nähdä ihmisiä! Hain toukokuussa myös töitä kesäksi ja sainkin sitten keittiöhommia. Ajatus ihan mistä tahansa työstä piristi valtavasti!

Toukokuun lopun ja kesäkuun olin töissä, mikä oli ihan hauskaa sinänsä, mutta totesin, ettei musta ole keittiöhommiin tässä kunnossa. Olin tosi huonossa hapessa fyysisesti työt lopetettuani. Oli kuitenkin hyvää vaihtelua nähdä ihmisiä ja tehdä jotain kodin ulkopuolella. Kun lopetin työt, sain ihan uuden draivin tanssipedan lopputyön, portfolion ja rästiesseiden tekemiseen. Käynnistimme myös pienen videoprojektin yhden tanssipedakurssilaisen kanssa ja sain siitä hyvää materiaalia portfolioon. Juhannus oli myös tosi kiva! Oli ihana sää ja oltiin kaksi yötä pienellä porukalla yhdellä vuokraamallamme partiolaiskämpällä.

Kesäkuun lopulla oltiin Verlassa mökkeilemässä ja oli ihana hellesää. Oli ihanaa olla sosiaalisen juhannuksen jälkeen vähän metsän keskellä vain kahdestaan ja uida ja saunoa.

Heinäkuussa oli ”onneksi” tosi sateiset kelit, joten sain täysillä keskityttyä tanssipedan opintoihin. Kirjoitin  ja luin paljon. Käytiin myös Pohjanmaalla mökillä heinäkuun lopulla.

Elokuun alun tahkosin tanssipedan kirjallista lopputyötä, tein protfoliota ja leikkasin tanssivideoita. Oltiin vielä uudelleen mökkeilemässä Verlassa ja sisko kävi kylässä. Sattui kivasti helle, kun sisko oli täällä ja vietettiin mukava päivä Luukissa. Elokuun alussa osallistuin myös yhdelle kivalle kirjoittamisen verkkokurssille.

Elokuun puolivälissä aloitin kokopäiväiset näyttelijäntyönopinnot ruotsiksi. Olin vähän skeptinen, että pystynkö opiskelemaan, kun terveydentilani oli edelleen tosi huono. Olin ajatellut, että minua ei ehkä sittenkään hyväksytä kouluun, koska en pysty osallistumaan täysillä. Aloitin kuitenkin opinnot, opettajat suhtautuivat melko ymmärtäväisesti ja sain olla vain seuraajana tanssitunneilla.

Elokuun vikana viikonloppuna oli tanssipedan vika opintoviikonloppu ja esittelimme portfoliomme ja lopputyömme. Elokuu oli siis aika touhukas ja virkistävä kaiken kotoilun jälkeen.

Syyskuun opiskelin täydellä tohinalla näyttelijäntyötä ja ehdittiin tehdä demoiltakin teatterille, jossa esitin muun muassa demon kevään esityksestä yhden luokkakaverin kanssa. Osallistuin myös yhteen laulujuttuun, säestin sellolla tanssi-improa ja tein yhden monologin ruotsiksi. Syyskuussa osallistuin myös yhdelle dramaturgian verkkokurssille sekä somaattisen kirjoittamisen verkkokurssille. Syyskuussa oli tosi paljon kaikkea, ehkä hieman liikaakin. Loppukuusta olin tosi väsynyt, mutta onnellinen, kun oli niin paljon teatterihommaa. Myös verkkokurssit olivat antoisia.

Lokakuuussa jouduin keskeyttämään opinnot, koska ne olivat niin fyysiset, enkä pystynyt osallistumaan täydellä teholla. Päätin pitää opinnoista taukoa joulukuuhun asti, mutta sitten he olivatkin yhdistäneet tanssilinjan näyttelijäntyönlinjan kanssa, joten todettiin, ettei minun olisi enää järkevää jatkaa. Lokukuu olikin aika synkkä. Hyvää varmastikin oli se, että sain levätä. Kuuntelin paljon äänikirjoja, lepäsin, ulkoilin ja jatkoin keväällä peruuntuneen esityksen tekemistä. Lokakuun lopulla oltiin myös mökillä ja näin pitkästä aikaa vanhempiani Pohjanmaalla. Lokakuun lopulla oli myös yksi työhaastattelu, joka mahdollisesti poikki keikkatyötä joskus tulevaisuudessa, kun pandemia on ohi.

Marraskuussa oli paljon aurinkoisia päivä. Ulkoilin paljon ja suunnittelin esitystä. Marraskuussa olin jo toipunut koulun lopettamisesta ja aloin miettiä uusia suunnitelmia keväälle. Kuuntelin paljon kaikenlaisia elämäntaito-oppaita ja aloin kirjoittaa enemmän tänne blogiin. Lokakuun lopulla olimme päättäneet, että jatkamme esityksen treenaamista joulukuussa ja yritämme ensi-iltaa tammikuulle, mikä piristi valtavasti. Varailinkin sitten tilat sekä itselleni että yhteisille treeneille ja esityksille. Aloin dramatisoida esitystä uusiksi ja miettiä äänisuunnittelua. Marraskuussa alkoi myös kaksi kivaa kurssia: Näytteleminen vieraalla kielellä Avoimessa Teakissa ja Yleisötyön kurssi verkossa. Nämä kurssit ja treenaaminen Kaapelitehtaalla piristivät ja rytmittivät mukavasti arkea. Marraskuun lopulla olin luopunut lopullisesti ajatuksesta jatkaa opintoja ja aloin hakea kunnolla töitä.

Joulukuussa jatkoin työnhakua ja treenailin esitystä itsekseni. Päätimme sitten kuitenkin lykätä pahentuneen pandemiatilanteen vuoksi esitystreenejä ja ensi-iltaa, joten sitä suuremmalla syyllä halusin saada jotain muuta työtä tilalle. Sainkin sitten osa-aikaisen työpaikan joulukuun alussa ja muitakin haastatteluja on vielä tulossa. Yleisötyön kurssi teetätti myös hieman työtä joulukuussa. Olen tässä kuussa suunnitellut ensi vuotta ja yrittänyt luoda sellaista opinnoista ja töistä koostuvaa palapeliä, ettei pääsisi käymään samalla tavoin kuin viime keväänä, että jään kotiin täysin tyhjänpäälle. Toisaalta on myös pidettävä varansa, ettei kasaa asioita liikaa, kuten kävi syksyllä 2019 ja 2018 ja keväällä 2017, jolloin olen ollut ihan ylikuormittunut. Tässä kuussa on työnsaannin lisäksi piristänyt myös kampaajalla käyminen, studokuvaukset ja ajoittainen joulufiilis! Olen myös innostunut tässä kuussa opiskelemaan englantia äänikirjojen avulla. On myös ollut kiva kirjoitella säännöllisemmin tänne blogiin ja saada palautetta!

Kuvat: Ilkka Vuorinen