Luopumisia

Mitä hyviä asioita krooninen sairaus on tuonut tullessaan? Vaikka olo on saatanan kurja ja täysin voimaton, ei auta kuin jatkaa vaan. Tai mitä muutakaan voisin tehdä!?

  • Oli pakko lakata hakkaamasta päätään seinään tanssihomman kanssa ja siirtyä takaisin teatterin ja jopa vähän elokuvan pariin. Olin oikeesti aika surkea tanssija vaikka aloinkin saada siitä juuri parempaa otetta somaattisemman tekemisen myötä v. 2019. Sitä ennen se oli melkolailla silkkaa suorittamista ja yliyrittämistä.

  • On pakko keskittyä pääosin olennaiseen, koska mitään muuta ei jaksa, eikä juuri sitäkään. Olennaiseen keskittymisen kautta olen alkanut saada oman alan töitä.
  • En jaksa murehtia hirveesti turhista pikkuasioista. Sairaudessa on ihan tarpeeksi. Stressaaminen pahentaa oloa ja vie loputkin voimat, joten pakko osata olla stressaamatta.
  • Alkoholi ei enää juuri maistu, ainakaan ylenmäärin.
  • Turha perfektionismi on kadonnut. Enemmän itsemyötätuntoa ja omien rajojen kuuntelemista, sen minkä talous antaa periksi.
  • Olen alkanut meditoida pitkiäkin aikoja.
  • Kivulias nivelrikko polvissa tuntuu enemmän pikkuvaivalta.
  • Keski-iän kriisi kummasti katosi, samoin pääosin monet ulkonäköpaineet yms. turha häpeä. Jos nyt yhtäkkiä paranisin, kaikki olis paremmin kuin hyvin!

Ikävien asioiden lista sairauden myötä on toki paljon pidempi ja välillä ihan jäätävä kateus kalvaa terveitä kohtaan, mutta niistä oon jauhanut täällä jo kyllin. Ei voi mitn. Mun elämä meni nyt näin.

Ps. Banaanit symboloikoon mulle nyt tanssia ja muita harrastuksia, liikuntaa, työelämää, näyttelemistä, ohjaamista, sosiaalista elämää ja voi olla, että kohta opiskelujakin. Tai nyt ainakin tuntuu siltä.

hyvinvointi terveys
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *