Turvatoimikritiikistä ja muusta huuhaasta
Mulla menee täysin yli ymmärryksen, miten joku voi mitenkään nähdä salaliittoa näissä koronaan liittyvissä rajoituksissa ja turvatoimissa! Miten se voisi mitenkään olla mahdollista, että valtamedia, päättäjät, tutkijat, viralliset terveydenhuoltoelimet jne. voitaisiin saada juonimaan salaliittoa keskenään ja kuka siitä hyötyisi!
Silti. Eräskin facekaverini jakoi tänään jonkun huuhaa-artikkeilin, jossa jälleen kerran kritisoitiin maskien käyttöä ja vedottiin ”tilastoihin”. Että kaikki on liioittelua, että ”ihmisten pitäisi saada rauhassa hengittää raitista ilmaa ja olla vapaita” ja että kaikki tämä säätely on pelkkää propagandaa. En tiedä, mikä aamupöpperö muhun iski ja läksin sitten kommentoimaan postausta, että nyt järki käteen ja heitin jotain faktaa pöytään, ja että juuri turvatoimien takia pandemia on edes jotenkin saatu pidettyä aisoissa. Yhtäkkiä mua alettiinkin syyttää kommenteissa natsiksi, joka pelkää virkavaltaa ja että juuri ”tällaisesta pelokkuudesta ja tietämättömyydestä kaikki paha saa alkunsa”. Aarghhh.
Pelottaa tämä ihmisten typeryys ja sokeus. Mies sanoo, että jätä omaan arvoonsa ja anna typerien taistella keskenään somessa. Yritänkin. En yleensä ikinä kommentoi MITÄÄN somessa, paitsi ehkä söpöjä kissavideoita. En tiedä, mikä muhun meni, miksi piti lähteä sörkkimään, kun ei se muuta mitään. Mustavalkoinen ja näköalaton ajattelu ei muutu miksikään. Mitään järjen ääntä ei kuunnella, koska he ”tietävät totuuden”. Ja mitä ihmeen natsia on siinä, että haluaa suojella läheisiään ja muita kaduntallaajia saamasta tautia?
Entä miten ihmeessä jossain rokotteessa voisi teknisesti katsoen olla jotain mikrosiruja! Äly hoi. Mikäli rokotteita ei olisi ikinä annettu, täällä riehuisi edelleen jos jonkinlaista rokkoa, ruttopaisepöhöä ja keuhkokuumeita. Eri asia sitten on, jos katsantokanta on selkeästi linkolalaisen ihmisvihamielinen. Mutta kun nämä vapausaatteen kannattajat eivät vain jaksa käyttää maskeja ja pysyä kotona, koska se ”rajoittaa ihmisoikeuksia”. Tästä näkökulmasta katsoenhan myös esimerkiksi turvavyön käyttäminen autoissa on ihmisoikeutta rajoittavaa ja täysin turhaa, koska liikenteessä ”kuolee niin vähän porukkaa”. Turvavyön käyttöpakko on salaliitto ihmiskunnan vapautta vastaan. Entä sitten muut säännöt? Liikennesäännöt, lait ja muut velvollisuudet ja vastuu? Onko kaikki salaliittoa, jolla vain pyritään rajoittamaan juuri sinun vapauttasi?!
Ajatus siitä, että vanhusten ja heiveröisten suojeleminen tappavalta sairaudelta olisi natsismia ei vaan kertakaikkiaan mene mun kaaliin.
Mulla on välillä tosi matala kynnys typeryyttä ja sivistymättömyyttä kohtaan. Siksi yritän pysyä poissa somesta. Mutta eihän typeryydeltä voi välttyä täysin, jos ihmisten kanssa haluaa olla tekemisissä. Miten voisin jotenkin nyt vain kylmettää itseni ja antaa olla? Ehkä tämä ahdistus menee ohi.
Someraivo nyt ei ole tietenkään mikään uusi asia. Mutta jotenkin tuntuu, että homma on lähtenyt ihan täysin käsistä. Tuli mieleen yksi ihan äskettäin ilmestynyt tositapahtumiin perustuva kirja, jossa nuori teatterintekijä joutui kavalluksen uhriksi. Hänen kesäteatteria tuottava firmansa joutui kavalluksen vuoksi konkurssiin ja velat olivat valtavat. Hän haki vertaistukea eräästä faceryhmästä ja saikin ymmärrystä ja tukea. Jotenkin pävitys kuitenkin kulkeutui julkiseksi ja tämä nuori yrittäjä (nainen kun oli) joutui kärsimään suuresta määrästä äijien vihapostia, joiden mukaan hänet kuuluisi raiskata julkisesti tai tappaa ja pahoinpidellä tai vähintäänkin hänen kuuluisi tehdä itsemurha.
Mua alkaa itkettää kaikki tämä. Tämä menee niin päin persettä tämä homma. Tuohon verrattuna natsisyytökset ovat pientä, mutta kyllä mua silti ahdistaa.
Tällaista tänään. Olin ajatellut kirjoittaa Tuuve Aron uudesta kirjasta. Sekin on saanut aikaan yllättävän (joskin pienehkön) someraivon. Kirjaa vastaan ovat käyneet niin transihmiset kuin heterotkin. Oma mielipiteeni on, että kirja on kyllä aika kieli poskessa kirjoitettu. Kirjoittajan ääni on subjektiivinen, väliin ehkä hieman vanhakantainen ja tarkoituksellisen tunteellinen, katkera ja aggressiivinenkin mutta Tuuve Aron tyylin tuntien myös aika itseironinen. Sallittakoon taideteokselle subjektiivisuus ja kohtuuttomuus. Sitäpaitsi kyllä munkin mielestä Helsingin baarikulttuuri menetti jotain siinä, että homobaareista tuli ihan kaikkien baareja. (Pidin itseäni 2000-luvun alkupuolella umpilesbona ja viihdyinkin tuolloin Aron lailla naistenbileissä ja homobaareissa.) Ja se, että edelleen on olemassa homobaareja muttei enää naistenbileitä, koska se olisi transihmisiä ja muunsukupuolisia syrjivää. Ymmärrän tämän mutta miksi homomiehille sitten edelleen on baareja? Toki kirjassa puhutaan paljon isommistakin asioista kuin lesbojen oikeudesta bilettää ilman miehiä.
Olen muuten käyttänyt Aron erästä romaania inspiraation lähteenä yhdessä esityksessäni tasan kymmenen vuotta sitten. Olin vaikuttunut romaanista ja kun sattumalta näin Tuuven eräissä lesbobileissä, rohkaistuin, menin juttelemaan ja kysäisin, voisinko käyttää tekstiä esityksessä. Tuuve suostui. Lopulta kyseistä tekstiä oli esityksessä hyvin vähän, mutta inspiroivana elementtinä se kuitenkin oli.
Odottelen nyt hieman pelokkaana vihapostia mesessä koskien aamuista keskustelua. Toivon toki, että jättäisivät sikseen, mutta pelkään pahinta.
Kuva: Xavier Bambú Locquet Vandenberghe