Venähdyksiä ja uusi työ!
Onnistuin eilen venäyttämään nykytanssitunnilla jotenkin sisäreiteni! Tekisi mieli sanoa, VOI PERSE!
Juuri, kun olin taas vähän päässyt vauhtiin parin viikon matkan jälkeen.
LÄMMITTELE, LÄMMITTELE, LÄMMITTELE sanoo järki ja raihnainen kroppa, ja silti liian usein juoksen tunnille suoraan paukkupakkasesta rautatieasemalta Kamppiin viime tipassa ja kuvittelen, että se juokseminen riittää lämmittelyksi. No ei riitä!
En tiedä, kuinka pitkää tanssitaukoa tämä nyt tarkoittaa. Toivottavasti tyyliin kahta päivää, eikä kahta viikkoa tai kuukautta! Mitään haara-asentoja ei juuri nyt huvita ottaa, saatika nostaa oikeaa jalkaa ilmaan.
Onneksi sain eilen kokopäivätyön taidekasvatuksen parissa ihan huipusta paikasta!! Jee!! Joten sinällään pidempi tanssitreenitauko ei ole täysin ajankäytöllinen katastrofi.
Nyt kun mielekästä tekemistä on kokopäivätyön muodossa reiluksi puoleksi vuodeksi, ei haittaa, jos soolon tekeminen menee vähäksi aikaa jäihin. Mutta tanssitunneilta poissaoleminen sen sijaan harmittaisi todella paljon!
Todella paljon.