Tänään kävin tosiaan lääkärissä uudemman kerran, ja pientä toiveen pilkahdusta ehkä on näkyvissä jossain.. Ainakin minä toivon ja rukoilen että sieltä saapuu pieni ihme elämääni. Kukaan muu ei lapseni vuoksi taistele, vain minä. Jokainen äiti tietää tämän, että side omaan lapseen muodostuu jo niin varhaisessa vaiheessa, lasta alkaa jo rakastamaan niin varhain <3

Keskiviikkona 24.5. sain siis kuulla että lapsi ei tule selviämään, koska hänellä ei ole keuhkovaltimoa. Ainoat vaihtoehdot mitä minulla ovat on saattohoito tai keskeytys, mitään muuta ei voida tehdä eikä tulla tekemään.

Perjantaina 26.5. Sain kuulla yksityisellä ultrassa suullisesti että ”keuhkovaltimossa ei ole virtausta” ja papereihin kirjoitettiin että ”keuhkovaltimon alueella ei täyttymistä”. Eikö tämä siis meinaa että siellä on keuhkovaltimo näkynyt?

Tänään 29.5. Sain kuulla että siellä keuhkovaltimosta näkyy pientä röpelöä, eli keuhkovaltimo nyt on vai ei vai on, mutta niin vajaasti kehittynyt niin siihen en osaa vastata.

Sydämestä oikea puoli on heikempi kuin vasen, vasen puoli tekee tällä hetkellä kaiken työn. Lapsellani on siis yksikammioinen sydän. Minulle sanottiin että lapsella on  HRHS, eli tavallaan HLHS, mutta left on minun kohdallani right. No, tämmöistä ei ole olemassakaan. HRHS ei ole virallinen nimitys sydänvialle, eli vieläkin ollaan sen verran auki, että mikä siellä lapsella nyt sitten loppujen lopuksi sydämmessä tarkalleen ottaen on vikana. http://www.sydanlapsetja-aikuiset.fi/tietoa-sydanvioista/hlhs

Miten lääkärikäynti muuten meni? Selkeyttä sain jonkun verran asioihin, hyvin vähä mutta kuitenkin enemmän kuin sillon keskiviikkona kun tosiaan olin shokissa, ja tietoa vain syydettiin minulle. Sitten se inhottavin asia; keskeytys. Olen päättänyt että raskautta jatketaan, ja että lapsen eteen tehdään kaikki, niin MIKSI sitä keskeytystä ehdotetaan,muistutetaan ja tyrkytetään joka välissä, minä kun en ole tätä raskautta keskeyttämässä. Minulla on tällä hetkellä RV 22+1, ja moneen otteeseen minulle sanottiin että vielä on 2 viikkoa aikaa tehdä keskeytys. 24 raskausviikon jälkeen lastahan aletaan pitämään hengissä… En vain yksinkertaisesti tiedä että mitä minun pitäisi tehdä että uskotaan etten raskautta aio keskeyttää missään välissä.

Lisätietoa;http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi27050

Plussapisteet sairaalalle siitä, että sanoivat konsultoivansa toista sairaanhoitopiiriä tästä asiasta, mutta perään sanoivat, että ei kannata ihmeitä odottaa ”tuskin haluavat sinua näytille”. Tässähän nyt kuitenkin on se, että mielestäni olen oikeutettu kardiologin ultraukseen, olen oikeutettu siihen, että lapselleni tehdään hoitolinja, jos minä päätän että raskautta ei keskeytetä vaan lasta hoidetaan, niin silloinhan sitä jatketaan!! Alkaa hieman tuntumaan kieltämättä siltä, että ihan sama mitä minä haluan niin minua ei kuunnella. Onko ääneni hävinnyt johonkin? Onko sillä mitään väliä mitä minä haluan?

Toivon, että kirjoitukseni auttavat sen suhteen, että sydänlasten vanhemmat tietävät etteivät ole yksin. Minulle henkilökohtaisesti oli erittäin suuri hyöty ja ilo siitä, että sain vertaistukea. Tiesin, että en ole yksin. Sydänvika ei välttämättä ole kaikilla sama, jokaisella on omanlaisensa, yksilöllinen, jokaisen tarinakin on yksilöllinen, mutta jokainen tarina jonka olen kuullut on auttanut minua.