Kyborgi

Minusta tuli elektroninen reilu viikko sitten. Kehoani muokattiin aika rankasti. Kyse ei ole silikonitisseistä, vaan kipustimulaattorista.

Kärsin vaikeista hermovauriokivuista, joiden johdosta päädyttiin näin drastiseen operaatioon. Epiduraalitilaan ujutettiin sähköpiuha, joka tunneloitiin ja yhdistettiin vatsanseudulle, ihon alle implantoituun stimulaattoriin. Voin ohjailla sitä kaukosäätimellä. Laitteessa on kyse siitä, että sen lähettämät sähköimpulssit häiritsevät kipusignaalien matkaa aivoihin. Ne ikäänkuin eksyvät reitiltään ja kuolevat nälkään.

Kipu on ollut elämässäni lähes aina, mutta tämä sähköllä blokattava kipu yli 16 vuotta. Se tuli kuvioihin loukkaannuttuani pahasti auto-onnettomuudessa. Kaikkea on jo lähestulkoon kokeiltu, sillä stimulaattoriin ei lähdetä löysin rantein. Se on kallis laite, eikä sovellu kaikille. 

Tämä antaa minulle toivoa, sillä laite todella tuntuu toimivan, vaikkakin näin alkuun on hieman kummallinen ja kyborginen olo. Mutta se on pieni hinta toimivasta kivunlievityksestä!

Olen muutenkin hieman muokattu malli, sillä vuonna 2001 minulta poistettiin paksusuoli. Kroonisen, kivuliaan sairauden vuoksi. Olin silloin 22 – vuotias. Nyt ikää on jo enemmän, mutta elon vuosia kuitenkin vielä paljon edessä.

En muista, millaista on olla kivuton. Sellaiseksi ei edes tämä laite minua tee, mutta toivon mukaan helpottaa oloa ja parantaa elämänlaatua. Muuta en kaipaakaan, se riittää. En ole unelmoinutkaan kivuttomuudesta vuosiin, sillä tiedän sen olevan mahdotonta.

Teen vapaaehtois- ja järjestötyötä resurssieni mukaan, saan sitä kautta sisältöä elämääni. Merkityksellisyyden tunne on niin kovin tärkeä ja sitä minä tätä kautta haen, sekä tyydytän tarvettani olla avuksi. Minusta piti tulla sairaanhoitaja, mutta opinnot loppuivat kuin seinään kolarin vuoksi. 

Ehkä nyt, kyborgina, jaksan ja kykenen enemmän, ainakin vähemmällä kivulla.

BionicWoman

Hyvinvointi Hyvä olo Terveys

Sinistä harmaassa

Hei! Olen uusi täällä, mutta vaikuttanut telluksella jo/vasta 38 vuotta. Olen nainen, eräänlainen. 

Synnyin normaalina, mutta epänormaaliuteni alkoi ollessani 10 -vuotias. Sairastuin haavaiseen paksusuolentulehdukseen, joka silloin oli vielä aika harvinainen, ainakin niin nuorella.

Kärsin sairaudesta, joka oli kohdallani hyvin kivulloinen ja vaikea, 12 vuotta. Vuonna 2001 päädyttiin leikkaushoitoon, koska lääkkeet eivät enää riittäneet. Suoli poistettiin ja tilalle rakennettiin J -pussi. Se ei ole avanne, vaan normaalia reittiä käyttävä säiliö. 

Puolen vuoden terveyden jälkeen jouduin vakavaan kolariin, jossa melkein menetin ainokaiseni. Selkärankaan tuli murtuma, jota ei heti voitu korjata huonon yleistilani vuoksi. Odotin leikkausta 1 1/2 vuotta ja sinä aikana alaselkääni hiipi hermovaurio. Tämän vuoksi elän yhä pakkoavioliitossa kipuni kanssa. 

Tänä keväänä, 16 vuotta kolarin jälkeen, sain kipustimulaattorin. Se on kehonsisäinen sähkövirtaan perustuva laite, jonka antama stimulaatio häiritsee kipuimpulsseja pääsemästä aivoihin asti. Kuulostaa aika kyborgiselta? Siltä se tuntuukin, mutta hyvällä tavalla.

Tämä antaa minulle toivoa tulevaisuuteen, joka aika ajoin on näyttänyt luvalla sanoen… haastavalta. Olen kuitenkin sen verran nuori, että pakkoavioliittoa olisi lusittavana vielä monta vuotta.

Hoidan itseäni myös liikunnalla ja elämällä muutenkin suhteellisen terveesti. Myös kirjat, musiikki, tarinat ja koirat antavat sisältöä elämälleni. Kipu on pitkään ollut musta varjo nurkissani, eikä se sieltä täysin koskaan tule katoamaan, mutta nyt koetan kääntää uuden lehden rinnakkaiselossa sen kanssa. 

Haluni on aina ollut olla avuksi. Minusta piti tulla sairaanhoitaja, mutta kolari pilasi sen suunnitelman. Sosionomi minusta lopulta tuli, mutten ole tehnyt alan töitä, vaan roikkunut löysässä hirressä nimeltä kuntoutustuki.

Nyt teen vapaaehtois- ja järjestötyötä, omien resurssieni mukaan.

Tämän hetken tavoite numero yksi on toipua leikkauksesta ja saada itseni taas kuntoon. Liikkumaan ulkoilmaan ja metsäpoluille, sekä päästä ottamaan aurinkoa bikineissä, arvistani huolimatta.

BionicWoman

 

Suhteet Oma elämä Mieli Terveys