Soittolistantäytettä

En ole valtava tämän hetken tanssimusiikin ystävä. Yleensä arvostan enemmän akustisia kappaleita, joiden sanoitusten eteen on nähty vaivaa. Välillä kun tuntuu, että klubiykityksen sanoittaja on paiskonut kolme kiveä kaivoon ja kirjannut ylös asiat joita lähtevistä äänistä ensimmäisenä tulee mieleen, mahdollisesti viettänyt iltaa ulkona ja kirjoittanut viimeisen version tulevasta kappaleesta ironisessa mielentilassa sunnuntaiaamuna.

Nyt on kuitenkin nöyrästi nieltävä tuo mielikuvani, sillä löysin sattumalta pari kappaletta jotka molemmat osuivat ja upposivat ensikuuntelulla:

http://www.youtube.com/watch?v=Nvc4YNP3bkQ

Lulu James on ainakin toistaiseksi hieman vähemmän tunnettu laulaja. Kappale on uskomattoman kaunis kuunneltava, eivätkä ne sanoituksetkaan ole sieltä pahimmasta päästä. Samalla artistilla on myös muita korvaahiveleviä biisejä.

Toinen artisti, Cris Cab, oli minulle entuudestaan täysin tuntematon, mutta tämän kappaleen groove vetosi vannoutuneeseen funkin ystävään.

Vielä viimeiseksi esimerkki siitä kuinka minun musiikkimaussani hyvä groove ja funkahtavuus antavat paljon anteeksi köyhiä lyriikoita, vaikka tässä biisissä onkin aivan oikea sanoma…

Koko albumi, Random Access Memories, on yhtä voittoa alusta loppuun, kaikkine kummallisuuksineen sekä oivalluksineen. Ja goddamn, mistä Daft Punkin äijät ovat repäisseet noin mahtavat puvuntakit?!

Kulttuuri Musiikki Suosittelen

Pää pilvissä

Kun 18-vuotias tyttö aloittaa blogin, ei koskaan voi tietää mitä tuleman pitää. Näin sanoin minä, ja asia on tällä tavalla ainakin minun kohdallani. Suunnittelin jokatapauksessa, että kirjoitukseni ovat luettavia ja sujuvia, muidenkin kuin itseni mielestä. Heh.

Olen siis varhaisaikuinen, melko köyhä, rakastava ja pohdiskeleva nainen. Olen intohimoinen laskuvarjohyppääjä, mikä tietyllä tasolla on syynä tuohon ”melko köyhyyteen” jonka mainitsin edellisessä virkkeessä. Opiskelen ilmaisupainotteisessa lukiossa, kyseenalaistan maailmaa, sekä ihmisten(itseni mukaanlukien) ajattelutapoja minkä kerkeän ja harkitsen vakavasti liikennelentäjän uraa. Rakastan valokuvaamista, joten ottamiani ruutuja tulen hyvin todennäköisesti lisäilemään myös tänne.. Kamerana toimii kiven- ja kirveenkestävä ikioma Olympus E-250 -järjestelmäkamerani. Antakaa siis anteeksi 10mpix:n vähän liian pienelle kennolle. 🙂

Jotta minusta saisi jonkinlaista mielikuvaa, voin kertoa sen verran että rakastan mustaa huumoria. Paras lukemani kirja juuri samasta syystä on venäläisen Mihail Bulkakovin klassikonkin asemaan noussut Saatana saapuu Moskovaan. En pelkää hämähäkkejä, enkä oikein ymmärrä mitä pelättävää niissä on. Toki jos ovat myrkyllisiä niin sitten. Lisäksi olen melko epäsiisti. Olen kuin kotonani ja kotonani olen luovan kaaoksen ympäröimänä.

 

pa112990mip.jpg

 

Tässäpä tarpeeksi tälle kertaa, mahtavaa viikonloppua just sinulle!

Suhteet Oma elämä Mieli Ajattelin tänään