Jos sitä vaikka Irlantiin

 

You may travel far far from your own native land
Far away o’er the mountains, far away o’er the foam
But of all the fine places that I’ve ever been
Sure there’s none can compare with the cliffs of Doneen.

Cliffs of Doneen

”Lähdetkö Dubliniin viikonlopuksi? Meno paluu 40e.”

”Joo!” 

”Liput varattu, me lähdetään Irlantiin!”

Näin sujuu saksalainen tehokkuus. Ja kehden velvollisuuksia pakoilevan opiskelijan seuraksi saatiin vielä kaksi muuta matkalaista. Onneksi saimme, sillä ilman näitä kahta kokenutta kuskia, emme varmaan olisi uskaltaneet vuokrata autoa ja ajella vasemman puoleista liikennettä pitkin Irlannin maaseutua. Joku voi ihmetellä, et ei tsiisus, miten voi rahat riittää tohon matkustelemiseen ja kyllä sitä itsekin tulee pohdittua. Toisaalta Mechelen ei ole mikään villien bileiden mekka ja ulkona ei tule syötyä, koska ruoka ei ole hyvää vaikka onkin hirveän kallista. Lisäksi oma vuokrani on solussa 250e, kun moni maksaa studiosta tuplahintaa. Säästetyllä rahalla matkusteleekin jo aika mukavasti. Nyt kyllä totuuden nimissä alkaa tili olla tyhjä, mutta ei tässä kauaa matkalla ollakaan. 

Saavuimme perjantaina Dublinin lentokentälle ja lähdimme köröttelemään kohti Kilkennyä, todella ihastuttava paikka, väljemmällä aikataululla olisin mielelläni tutstunut paikkaan enemmänkin. MacGabhainns Hostel oli todella viihtyisä ja vieraanvarainen, ainoana miinuksesa olivat todella narisevat sängyt. Saavuimme sen verran myöhään, että laitettuamme pestopastaa oli aurinko mennyt mailleen ja lähdimme tutustumaan paikallisiin pubeihin. Kaikkialla oli suorastaan huvittavan irlantilaista, Guinnes virtasi ja live-musiikkia oli kaikkialla, paikalliset vauvasta vaariin laulavat ja tanssivat samoissa baareissa. Kaupungin keskiaikaisesta osasta näimme vain vilauksen, sillä aamulla lähdimme ajamaan kohti Wicklow Mountains kansallispuistoa. Kansallispuistossa oli todella paljon retkeläisiä, eikä ihme sillä puisto on todella näkemisen arvoinen. Metsää, vuoria (en nyt tiedä onko tosiaan vuoria, mutta iisoja nyppylöitä), järviä ja kivikkoisilla rinteillä hyppeleviä vuohia ja kauriita. Vaikka tuuli oli hyinen tuli reilun kymmenen kilometrin kävelyllämme hiki, sillä suurin osa matkasta oli jyrkkää nousua.

Seuraava yöpymispaikka oli Wicklown kaupungissa. Tällä kertaa olimme niin väsyneitä, että edukkaan pestopasta-ateriamme jälkeen painuimme suoraa pehkuihin. Seuraavana aamuna heräsimmekin viideltä aamulla, jotta näkisimme rannan jyrkänteet (Wicklow cliffs) auringon noustessa.  Reittiä rannalle oli yllättävän vaikea löytää, ja vaikka ”jyrkänteet” olivat todella vaatimattomat, oli varhainen aamu rannalla hieno kokemus. Aamiaisen jälkeen lähdimme läheiselle ratsutilalle ratsastamaan. Wicklow Equestrianin henkilökunta oli ylettömän mukavaa ihanien hevosten lisäksi, omistajien lukuisat koirat ilahduttivat iloisella vastaanotollaan. Kävimme pienen lenkin maastossa, jossa saimme ihastella maisemia ja pelloilla juoksentelevia hevosia ja kauriita. 

Matkalla Dubliniin pysähdyimme ihailemaan rantamaisemaa Killiney Hill Parkissa jossa voi myös nähdä Killineyn Obeliskin (ei nyt sinäänsä mitenkään vaikuttava). Sää suosi meitä ja näkymät olivat upeat. Dublinissa ehdimme käyskennellä hetken kaupungissa ja katsastimme yliopiston, jonka pihamaalla pelattiin krikettiä valkoisissa slipoovereissa. Illalla nautimme Guinnesiä irlantilaisen musiikin tahtiin, pitihän kuuluisassa Temple Barissa käydä näyttäytymässä. Tiukkatahtinen viikonloppumme sai osakseen vielä dramaattiset viimehetket. Saimme sovittua väen kanssa, että saamme aamiaistaa maanantai aamuna hiukan aikaisemmin, jotta ehtisimme hyvissä ajoin lentokentälle. Parkkihallin, johon olimme vuokra-automme jättäneet oli tarkoitus avautua seitsemältä, Kahdeksalta aamulla olivat ovet kuitenkin kiinnin. Irlannissa oli pankkipyhä. Lentomme lähtisi 10.30. Soitimme asiakasnumeroon, sillä auton saisi ulos maksamalla 40e lisämaksun. Kukaan henkilökunnasta ei kuitenkaan pääsisi avaamaan ovia ennen yhdeksää, sillä muista parkkihalleista oli tullut hälytyksiä, jotka piti tarkistaa ensin. Oli huisin kylmä ja yritimme pitää hermomme kurissa ja odottaa, jos joku kuitenkin pääsisi ovet avaamaan edes muutaman minuutin aikaisemmin. Parkkihalli avautuisi 9.30. Lopulta pääsimme lähtemään 9.20, ja noista kymmenestä minuutista jouduimme sen 40e pulittamaan. Muuten irlantilaiset olivat olleet aiva ihanan ystävällisiä, mutta hallin avannut sankari huomautti vain, että bussillakin olisitte kentälle päässeet. Niin joo ja oltaisiin jätetty vuokra-auto halliin? Kuin ihmeen kaupalla ehdimme ajoissa ja aikaa jäi jopa vessakäyntiin, sillä lento oli 15 minuuttia myöhässä.

Kilkenny

1.jpg

Wicklow Mountains National Park

3.jpg

4.jpg

5.jpg

6.jpg

7.jpg

8.jpg

9.jpg

10.jpg

11.jpg

Wicklow Cliffs

12.jpg

13.jpg

14.jpg

15.jpg

Matkan varrelta, evästauko

16.jpg

17.jpg

P1010495.JPG

P1010497.JPG

Killiney Hill Park

18.jpg

19.jpg

20.jpg

Dublin

23.jpg

25.jpg

26.jpg

27.jpg

28.jpg

29.jpg

P1010645.JPG

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *