Seikkailu alkaa

”Kurkkuani kuroo hätäinen ”milloin missä ja miten taas tapaamme?”, mutta samassa minut valtaa seikkailu, olen matkalla, toden totta! On 5. heinäkuuta 1990, kello on viisi yli viisi, matkani on alkanut.”

   – Pirkko Lindberg, Maailman matka

 

Vuosaaren Hansaterminaalissa on tyhjää. On helmikuun 2. 2015 ja kello on 13.56. Ulkona sataa raskasta märkää lunta. Check-in tyypillä ei ole mitään kiirettä avata luukkua. Odotusaulaan astuu kahden hengen karhukopla.  27 tuntia jumissa tuollaisten örkkien kanssa. Leuka, maksa, nivuset. Toivottavasti ketään nyt ei tarvitse ruveta pieksemään.

”Jaahas, taidat olla ainoa naispaikka-matkustaja. Saatat olla hytissä ihan yksinäsi. Kolmelta viimeistään pääset laivaan.”

Yhtäkkiä joku tulee sanomaan, että vie minut laivaan. Nyt jo! Halaus. Mitä tässä nyt pitäisi osata sanoa?

Olen ainoa matkustaja tila-autossa, joka kaahailee sataman konttien lomitse ja hurjalla varmuudella kiihdyttää laivan autorampille.

Heitän tavarat kolmen hengen hyttiin, jossa saan matkustaa yksin. Kierrän laivan nopeasti. Sauna, ravintola, baari, launge ja playstation-huone(!!). Missään ei ole mitään ylimääräistä, mutta yleisvaikutelma on fiininpi kuin risteilyaluksilla.  

Palaan hyttiin, stressi alkaa purkautua ja nukun neljä tuntia. Herättyäni kahdeksan maissa huomaan televisiosta tulevan Huippumalli haussa ja mussutan evääni.

Huomenna on edessä pitkä päivä, sillä laiva on perillä Travemündessä yhdeksältä illalla. Sen lisäksi, että aion viettää brunssilla neljä tuntia, ajattelin kokeilla kamerani videotoimintoa.

                        Emilille kiitos kuvasta