Er du finsk?
SUOMI JA LUONTO
Yleisin kysymys kun tapaan ihmisiä täällä, on että olenko suomalainen. No olenhan minä! Minulla on suomalainen aksentti kun puhun, jään heti kiinni. Saan kyllä hyvää palautetta norjan kielen taidoistani sekä potilailta että kollegoilta. Varsinkin potilaat kertovat mielellään tarinoita omista kokemuksistaan ja matkoistaan Suomessa kun saavat tietää, mistä olen kotoisin.
Monet kutsuvat Suomea ”tusen sjøers land”, tuhansien järvien maa. Samalla kerron heille miten eksoottiselta suomitytöstä tuntuvat vuoret ja erilainen luonto. Meillä suomalaisilla on omanlainen erityinen suhde luontoon, mutta niin on kyllä norjalaisillakin. Täällä ihmiset juoksevat/pyöräilevät töihin ja moneen muuhunkin paikkaan, ulkoillaan ja tehdään fjelltureja harva se päivä. Norjalaiset kulkevat tuulipuvuissaan, lenkkareissaan ja juoksutrikoissaan ympäriinsä, koska ovat lähestulkoon koko ajan ulkona tai urheilemassa. Toki poikkeuksia löytyy, toiset nyt vaan tykkäävät istua terassilla/eivät halua ulkoilla/menevät mieluummin shoppailemaan ja se on ihan ok. Mutta luonnonläheisyys on täällä selkeästi tärkeää ja luontoa kunnioitetaan.
SUOMEN KIELI
Yhtenä iltana kun olin töissä ja tarjosin potilaalle kahvikuppia ja sanoin ”her er en kopp før deg” potilaani vastasi selvällä suomen kielellä ”tuhkakuppi” ja kysyin että mitä sinä sanoit. Potilas jatkoi, että niin ”tuhkakuppi, se on suomea ja tarkoittaa tuhkakuppia.” Kerroin että tiedän sen, koska olen suomalainen ja potilasta alkoi naurattaa ja minua myös. Hän ei ollut huomannut minun olevan suomalainen ja kertoi minulle norjaksi, mitä tuhkakuppi tarkoittaa. Myöhemmin mittasin verenpainetta häneltä ja olin sanomassa että hän voi nyt rauhoittua hetkeksi ja nyt ei jutella niin ennen kuin kerkisin lauseeni loppuun, potilas sanoi taas ”TURPA KIINNI” ja ei siitä verenpaineen mittaamisesta meinannut tulla mitään. Hän kertoi olleensa nuorena miehenä Tukholmassa kokkinan ja siellä oppineensa tarjoilijoilta suomen kieltä. No hallussa oli tärkeimmät vieläkin.
Monet potilaani ovat esitelleet suomen kielen taitojaan sen jälkeen kun ovat saaneet selville kansallisuuteni, yksi mies sanoi minulle ensimmäisenä ”ei ole rahaa” ja vastasin siihen että siksi minäkin olen täällä… Norjalaisilla on hauska huumorintaju, välitöntä ja hyväntahtoista.
MITÄ IHMETTÄ
Koska olen suomalainen, jotkut asiat tuntuvat hassuilta ja oudoilta, koska olen tottunut toisenlaisiin asioihin kotona. Tässä asioita joita olen eniten ihmetellyt:
– Miksi paahtoleivän päälle laitetaan voita ja mansikkahilloa ja kutsutaan tätä lounaaksi?
– Miksi bussiaikatauluissa lukee että bussi tulee aikaan xx.xx ja bussi tuleekin ihan milloin sattuu. Tai miksi bussipysäkki on suljettu ja silti bussit pysähtyvät siinä?
– Miksi kaikki ovat aina niin ystävällisiä, no matter what? Esimerkiksi, olimme ystäväni kanssa menossa yhtensä päivänä bussilla vaeltamaan Kvaløyan puolelle ja kysyin bussikuskilta millä pysäkillä meidän kannattaa jäädä pois jos haluamme kiivetä erään vuoren huipulle. Bussikuski lupasi yrittää muistaa meidät kun aika on. No saavuimme vuoren juurelle ja bussikuski todella pysäytti tienposkeen jossa ei ollut pysäkkiä lähimaillakaan ja sanoi meille että tässä meidän kannattaa jäädä jos haluamme päästä vuorelle. Ihmiset täällä ovat kilttejä ja ystävällisiä, eikä täällä ole pelottavaa tai tapahdu mitään erikoista tai pahaa. Silti norjalaisten ystävällisyys ja kiltteys ei ole sellaista väkinäistä tai teennäistä, vaan sisäsyntyistä ja aidonoloista.
– Roskien lajittelu aiheutti aluksi päänvaivaa. Täällä kaikki roskat laitetaan oman värisiin pussukoihin ja kaikki viedään samaan isoon laatikkoon ulos joka toimii elektronisesti. Tuntuu rikolliselta laittaa kaikki roskapussit samaan kuiluun, mutta niin se menee täällä.
– Miksi Suomessa ei käytetä niin paljon kansallispukuja kuin täällä?
– Töissä nyt ihmettelen monia asioita, hyviä sekä ”huonoja” (mikä oikeasti on hyvää ja mikä huonoa, mutta lähinnä ehkä joitain vanhakantaisia asioita kyseenalaistan) mutta olen todennut että maassa maan tavalla, sama ajatus pätee näihin muihinkin asioihin.
– Hyvinä puolina töissä: hoitajilla on ihan oikeasti aikaa potilaille, kaikkia kohdellaan hyvin ja lämpimästi. Se jos mikä liikuttaa minunlaiseni kiltin hoitajan sydäntä.
Tällaista tänään,
Tiia xxx