Pääsiäisen (ja muitakin) herkkuja à la Madrid

Tässä pitkäperjantain kunniaksi reissulta bongattuja makeita houkutuksia!

Jos jokin oli matkalla erilaista aikaisempiin, ilman lasta tehtyihin matkoihin verrattuna, se oli kyllä syöminen. Yleensä ollaan matkoilla ruokapaikat valittu huolella, nautittu ateriat kiireettömästi ja syöty ulkona sekä lounas että illallinen. Miten se sitten tällä kertaa meni? Lounaalle mentiin siinä vaiheessa kun poika heräsi ekoilta päiväunilta (n. klo 12). Paikkaa ei sen pahemmin valikoitu ainakaan ruuan perusteella, vaan lähinnä sillä onko lähellä edes jonkinlaiset vaipanvaihtofasiliteetit. Lounaan lisäksi käytiin päivän mittaan kahvilla, sopivasti taas siinä vaiheessa kun poika heräsi unilta nro. 2 eli noin neljän aikaan. Takaisin hotellilla oltiin viimeistään puoli seitsemän maissa. Sieltä ei sitten enää mihinkään poistuttu, vaan illallinen haettiin take awayna hotellille. Ja vauva oli nukkumassa joka ilta klo 20.30 ihan niin kuin kotonakin. 

Saattaa kuulostaa tiukkapipoiselta jonkun mielestä, mutta itselleni tämä uudenlainen tyyli sopi oikein hyvin. Kun päivän päätteeksi oltiin päästy asettautumaan hotellihuoneeseen, oli jo sen verran raukea olo ettei tehnyt edes mieli lähteä uudestaan liikenteeseen. Joka tapauksessa hyvää ruokaa ja etenkin kaikkea makeaa tuli pupellettua enemmän kuin kotona (jos mahdollista, aikamoinen herkkupeppu olen täällä kotioloissakin 😉

Niinpä kotiin päästyämme kroppa kaipasi kunnon kotiruokaa, ja ekan koti-illan kruunasi lihapullat ja perunamuusi miehen tekemänä, nam! 

Kohta kamat kasaan ja auton nokka kohti mökkiä ja pääsiäisenviettoa, wuhuu.