Kun seuraat kaveria Instassa, mutta hän ei seuraakaan takaisin

46170976_2268903163182837_1476415825706483712_n.jpg

Sosiaalisen median ärsyttävimpiä puolia on varmasti sosiaalisen normiston epämääräisyys. 

Esimerkkitilanne: Olen tavannut uuden ihmisen vaikkapa koulussa, ja hän pompsahtaa minulle Instagramin ehdotetuissa seurattavissa. Alan seurata häntä. Kymmenen minuutin päästä huomaan, että hän on päivittänyt storyynsa, mutta ei ole alkanut seurata minua takaisin.

Tulee vähän paha mieli. Alan miettiä, onko minussa jokin vikana tai eikö kyseinen henkilö haluakaan tutustua minuun.

Instagram-seuraajat tuntuvat olevan jonkinlainen tabu. Seuraajista tai seuraajien määrästä ei saisi olla liian kiinnostunut. Silti suurista seuraajamääristä puhutaan ihailevaan sävyyn ja mitä enemmän niitä on, sen parempi. Ja onhan se ihan fakta, että jos on paljon seuraajia, se voi tarjota bisnesmahdollisuuksia ja edistää uraa.

Minun Instagramini on henkilökohtainen tili, johon postaan silloin tällöin kivoja kuvia tai kuulumisiani. En oleta, että se kiinnostaisi ihmisiä, joita en tunne eikä sen ole tarkoituskaan. Minua ei haittaa, että seuraajia ei ole tuhansia. Minusta tuntuisi silti jotenkin nololta kysyä keneltäkään suoraan, miksei hän seuraa minua. Silloinhan se toinen ajattelisi, että yritän epätoivoisesti vain haalia seuraajia.

Uskoisin, että ihmisyys ja se, että haluamme elämämme kiinnostavan muita ihmisiä kuuluvat yhteen. Somessa huomiotta jättäminen voi tuntua ikävältä aivan samalla tavalla kuin oikeassa maailmassakin.

Huomioimattomuus on myös kiusaamisen muoto. Jos vaikka yhden kaveriporukan jäsenen julkaisut eivät saa mitään somehuomiota porukan muilta jäseniltä, ei porukka välttämättä ole kovin tasa-arvoinen tai huomioonottava. Jos siis oletetaan, että postauksissa itsessään ei ole mitään syytä, miksi niihin ei haluaisi reagoida ja kaikki käyttävät somea aktiivisesti.

Puhuin erään ystäväni kanssa tiistaina, kun kävimme syömässä. Hän sanoi, että jos joku ei seuraa takaisin, se johtuu todennäköisesti siitä, ettei tyyppi vain ole huomannut minun alkaneen seurata häntä. Hänellekin on kuulemma käynyt niin. Kaverillani tosin on seuraajia yli kymmenkertainen määrä minuun verrattuna, joten en yhtään ihmettele, että silloin menee jotkut jutut ohi.

Toista se on, kun hallinnoi ihan pientä ja tavallista tiliä. Itse ainakin huomaan kaiken ja ilahdun, jos joku kaverini alkaa seuraamaan minua tai kommentoi kuvaani.

Ystäväni kertoi myös työkaveristaan, joka on ”meitä vähän nuorempi” (ei aavistustakaan siis, minkä ikäisestä tyypistä on kyse, mutta me olemme molemmat 26).

Tämä nuori työkaveri oli suoraan kysynyt, että alkaako kaverini seurata häntä, jos hän alkaa seurata kaveriani. Sitten he alkoivat seurata toisiaan.

Lyön vetoa, että tällä työkaverilla on paljon vähemmän ihmissuhdevatvottavaa, kuin minulla. Ainakin someen liittyvää.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *